KESKUSTAN KUPLA

Kollegani Petri Honkonen vastasi (KSML 14.10.) kirjoitukseeni (KSML 23.9.) Rinteen pikavippihallituksen budjetista. Taas pitää oikaista. Hallituksen päätöksenteon seurauksena keskituloisille suomalaisille jää ensi vuonna vähemmän itse tienatusta palkasta rahaa. Veroluonteiset maksut nousevat, eikä hallitus korvaa tätä palkansaajille, toisin kuin teki edellinen vastuullinen keskustavetoinen hallitus. Keskituloisen suomalaisen palkkavero on lähes viisi prosenttia korkeampi kuin Ruotsissa. Hieman yli…

RINTEEN PIKAVIPPIBUDJETTI KURITTAA AHKERAA KESKILUOKKAA

Vaalikauden ensimmäinen budjetti on hallitukselle tärkeä paikka. Sen yhteydessä hallitukseen osallistuvat puolueet tekevät päätöksiä siitä, mitä hallitusohjelman kirjauksista pidetään tärkeimpinä. Se on myös oppositiolle ensimmäinen aito mahdollisuus arvioida hallituksen talouspolitiikan uskottavuutta. Tätä taustaa vasten Rinteen vasemmistohallituksen budjettiesitys on paljastava. Hallitukselle tärkeintä on näyttää hyvältä vailla huolta huomisesta. Sen sijaan Suomen tärkein haaste, hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituksen varmistaminen…

RAIDEHANKKEISSA AIKA PAINAA KAASUA

Edellisen vaalikauden oppositiopuolueiden kova retoriikka ja vaalien alla annetut isot lupaukset ovat muuttuneet hiljaisuudeksi ja annettujen lupausten vähättelyksi. Yksi näkyvimmistä takinkäännöksistä on tullut hallituspuolueiden liikenne- ja infrapolitiikassa. Samat puolueet, jotka ennen vaaleja vaativat miljardi-investointeja infraan, kertovat nyt heitä äänestäneille suomalaisille, että mitään ei tapahdukaan. Tunnin junat Turkuun ja Tampereelle sekä esimerkiksi kaksoisraide välille Tampere-Jyväskylä olisivat…

HALLITUS HAKEE FOKUSTAAN

Politiikan syksyä käynnistetään erikoisen kesän päätteeksi. Rinteen rivit ovat sekaisin ja hallituksen seurabussissa vallitsee riitaisa tunnelma. Yksituumaisuuden korostamisen sijaan hallituksen johtavat puolueet ovat pikemminkin keskittyneet kumppaneiden nälvimiseen. Aiheet ovat vaihdelleet ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta aktiivimallin mahdolliseen purkamiseen ja esimerkiksi hallitusohjelmassa luvattuun lisärahoitukseen korkeakouluille. Hallituspuolueiden riitojen perimmäinen syy lienee hallituspohjassa. Hallituksen viidestä puolueesta neljä oli edellisellä vaalikaudella…

HALLITUSKOLMIKON TARJOAMAT VASTAUKSET EIVÄT VAKUUTA

Kansanedustajat Honkonen, Kautto ja Könttä kommentoivat (KSML  6.7.) kirjoitustani (KSML 2.7.) Rinteen vasemmistohallituksen liikenne- ja talouspolitiikasta. Nuo kirjoitukset eivät anna aihetta mihinkään uusiin johtopäätöksiin. Muut maakunnat ovat saamassa omat isot hankkeensa liikkeelle, mutta Keski-Suomi jäi Rinteen hallituksen aloituksessa pahasti telineisiin. Siksi huoleni Keski-Suomen asemasta pysyy. Jos työllisyyskasvu ei ole suotuisaa ja kalliista vaalilupauksista ei haluta…

SUOMELLA PALJON PELISSÄ EU-PUHEENJOHTAJUUSKAUDELLA

Suomen jäsenyys Euroopan unionissa täyttää ensi vuoden alussa 25 vuotta. Sitä ennen Suomi toimii kolmatta kertaa unionin puheenjohtajamaana. Lähtökohdat tähän puheenjohtajakauteen ovat kaikkea muuta kuin helpot. Akuutteja tehtäviä on kolme. Ensimmäinen vaativa rasti on Brexit. Ensimmäistä kertaa EU:n historiassa yksi jäsenmaa jättää unionin. Jos Suomen tuoretta Eurooppa-ministeri Tytti Tuppuraista on uskominen, todennäköisesti tapahtuu ilman erosopimusta.…

KESKI-SUOMELLE LAIHAT EVÄÄT RINTEEN LISÄTALOUSARVIOSTA

Antti Rinteen vasemmistohallituksen ensimmäiseen lisätalousarvioon sisältyi jotain hyvää, mutta myös valitettavan paljon huonoa. Kehuja saa hallituksen päätös osoittaa viisi miljoonaa euroa tehostettua kunnossapitorahaa Saarijärvi–Haapajärvi-radan ongelmakohtien parantamiseen. Tämä on hyvä asia Äänekosken puuhuollolle ja alueen metsänomistajille. Toisaalta tämä yksittäinen hyvä päätös ei poista sitä tosiasiaa, että lisätalousarvion liikenne- ja infrarahoituksen jaossa Keski-Suomen tilanne on surkea. Saantomme…

HALLITUKSEN OHJELMA HERÄTTÄÄ KYSYMYKSIÄ

Kotimaisessa politiikassa palattiin normaaliin päiväjärjestykseen, kun Antti Rinteen kansanrintama esitteli hallitusohjelmansa. Uuden vasemmistohallituksen johtajien välittämä viesti uuden hallituksen politiikasta oli varmasti monen mieleen. Hallitus muun muassa korottaa etuisuuksia ja eläkkeitä, toteuttaa maksuttoman toisen asteen, panostaa infraan, ilmastonmuutokseen torjuntaan ja poliisien määrään. Hyvää oli myös se, että ainakin toistaiseksi yrittäjät säästyivät demareiden lupaamilta yritysverotuksen kiristyksiltä. Edellytykset…

VIISAUTTA HALLITUSNEUVOTTELUIHIN

Huhtikuun eduskuntavaaleissa äänestäjät ottivat kantaa siihen, millaista talouspolitiikkaa Suomessa pitäisi tulevina vuosina harjoittaa. Tulos oli selkeä. Ennen vaaleja tiukkaa talouspoliittista linjaa vetäneet puolueet, eli kokoomus, perussuomalaiset sekä keskusta saivat yli 100 edustajaa eduskuntaan. Hallitustunnustelujen jälkeen Säätytalolle kuitenkin marssi neuvottelemaan aivan eri joukko. Vastuullisen talouspolitiikan linja ei hallitustunnustelija Rinteelle kelvannut, ja kun keskusta päätti historiallisen vaalitappion…

KOHTUUTTA SÄHKÖNSIIRRON MAKSUIHIN

Sähkön siirron hinnoittelu on puhuttanut paljon viime vuosina ja palautetta on tullut erityisesti pohjoisen Keski-Suomen suunnalta. Ymmärrettävästi aika monen meistä kuppi on mennyt nurin omaa sähkölaskua avatessa. Lehdissäkin on kerrottu tapauksista, joissa sähkölaskun loppusummasta lähes kaikki on koostunut vähäisen sähkön kalliista siirtämisestä. Syylliset sähkönsiirron korkeaan hintaan löytyvät kahdesta paikasta. Energiaviraston mukaan kolmasosa sähkönsiirron hinnasta selittyy…