Kollegani Bella Forsgrén jatkoi omituista varjonyrkkeilyään työllisyyskeinoista (KSML 12.4). Hän syytti minua siitä, että olisin ollut puolueen kanssa eri mieltä tarpeellisista työllisyystoimista. Tämä ei ole totta. Kokoomus on edelleen vaatimassa ihan samoja toimia kuin useissa vaihtoehtobudjeteissamme.
Kokoomukselle tulee aina olemaan tärkeää se, että saamme kaikki mukaan yhteisen hyvän rakentamiseen. Keinoillamme uusia työllisiä saataisiin yli 100 000. Ihmisten työllistyminen ei ilmeisesti tässä mittakaavassa vihreille käy.
Jo kolmen vuoden ajan hallituksen talouspolitiikan päälinja on ollut menojen kasvattaminen kaikkiin mahdollisiin kohteisiin. Verojakin on kiristetty. Siitä huolimatta julkinen talous on jäämässä huonoon kuntoon. Talouspolitiikan huoltovarmuus on laiminlyöty.
Tämä on nurinkurista, sillä hallitus on ollut erittäin riskitietoinen mm. turvallisuuspolitiikassaan. Hallitus luotsaa maata kohti uusia turvallisuuspoliittisia ratkaisuja tarkastellen eri vaihtoehtoja huolella.
Valtiovarainministeriö ennusti, että vain yhden prosenttiyksikön nousu yleisessä korkotasossa johtaisi yli miljardin kasvuun korkomenoissa. Korkotaso on ennusteen jälkeen noussut yli tuon prosenttiyksikön. Hallituksen kriisitietoisuuden sokea piste alkaa siis käymään meille kalliiksi.
Jos hallituksen talouspolitiikan huoltovarmuus on tätä luokkaa, heikennetään yhteiskunnan resilienssiä huonompien aikojen varalta. Erityisesti näinä aikoina luulisi kaikkien ymmärtävän, miksi taloudellista pelivaraa tarvitaan.
Kokoomus on huolissaan Suomen tulevaisuudesta. Se, että löydämmekö ”kavereita toisista puolueista”, kuten Forsgrén ihmettelee, ei ole hänen käsissään. Se on äänestäjien käsissä. Ja äänestäjistä 2/3 on huolestunut erittäin nopeasta velkaantumistahdista.
Otamme puolueena tämän haasteen vakavasti. Ehkäpä muidenkin puolueiden pitäisi vakavoitua tämän haasteen edessä.