Hallituspuolueiden norminpurkuryhmän 32 ensimmäistä ehdotusta purettaviksi normeiksi julkaistiin tiistaina 17. huhtikuuta. Seuraavaksi norminpurkulista etenee työ- ja elinkeinoministeriön johtamaan virkamiesarviointiin.
Hallituksen eduskuntaryhmien hyväksymä lista on saanut osakseen runsaasti myönteistä palautetta. Kiitokset siitä. Itse puolestani haluan kiittää muiden hallituspuolueiden norminpurkuvastaavia tehdystä työstä. Teistä hallitusohjelman tavoite 300 purettavasta normista ei jää kiinni.
On toki totta, että ei maailmaa ja Suomea saada valmiiksi saada näillä 32 ehdotuksella. Purettavia normeja ja sääntelyä, joka ei toimi löytyy kaikilta elämän aloilta. Silti suunta on vihdoin oikea.
Suomalaisten käytännön arkea helpotetaan tällä kertaa muun muassa passien voimassaoloajan pidentämisellä viidestä kymmeneen vuoteen. Muutos lyhentää poliisiviranomaisen lupapalveluiden käsittelyaikoja ja pidentää ihmisten kärsivällisyyttä.
Kevään listassa keskitytään erilaisiin jäykkyyksiin. Listalla on muun muassa perustellusti ampuratojen ympäristölupasääntelyn keventäminen. Maailmanpolitiikan muutos ja Venäjän hyökkäyssota ovat tehneet ratojen sääntelyn keventämisestä kiireellistä. Niin reserviläiset kuin Puolustusvoimat tarvitsevat ratoja riittävää harjoittelun varmistamiseksi.
Norminpurussa on myös löydetty keinoja yrittäjien arjen helpottamiseen. Purkulistalla on muun muassa yrittäjien uuden alun esteenä oleva nk. konkurssikielto.
Nykyisellään osan sinänsä vapaiden elinkeinojen harjoittamiseen tarvitsee luvan, jonka saamisen esteenä on merkintä aiemmasta konkurssista. Konkurssit ovat luonnollinen osa yrittäjyyttä ja vapaata markkinataloutta. Sen sijaan kyse ei ole ihmistä ikiajoiksi leimaavasta häpeämerkinnästä. Jatkossa konkurssin kokeminen ei ole esteenä yrittämiselle, jos prosessi on hoidettu mallikkaasti ja laskut on maksettu.
Sääntelyn jäykkyyksiin puututaan myös sosiaali- ja terveysalalla. Purettavaksi esitetään vaatimusta silmälasireseptien määräämisestä. Maamme lainsäädännössä oleva ammattihenkilöasetus ohjaa kaikki silmäleikkauksessa käyneet uusimaan lasinsa silmälääkärin kautta. Lääketieteellisistä perusteluista vailla oleva asetus lisää lääkäreiden tarpeetonta työtä arviolta 100 000–150 000 lääkärikäynnin verran. Muutettavaksi esitetään muun muassa myös sosiaalihuollon luvitusta, jossa hoivakotien ja palvelutalojen lupavaatimuksia yhdenmukaistetaan. Tavoite on, että jatkossa yksi lupa riittää kumpaankin toimintaan.
Jatkotyöhön esimerkiksi sote-alan parissa on paljon perusteita. Reilu kuukausi sitten YLE julkaisi mielenkiintoisen uutisen, jossa kerrottiin Tampereen yliopistollisen sairaalassa tehdystä hoitohenkilökunnan työajan tutkimuksesta. Mittaus kertoi, että hoitajilla kuluu usein enemmän työaikaa kansliassa byrokratian parissa kuin potilaiden luona. Tämä ei kai voi olla hoivatyön itsetarkoitus?
Hoitajien itsensäkin mielestä erilaisia kirjaamisvelvoitteita voisi karsia ja heidän mielestään kansliatyöajan kasvu voi heikentää myös työmotivaatiota. Norminpurulle hoivatyössä on siis tarvetta jo alan työhyvinvoinninkin takia.
Selvää siis on, että työtä tarpeettomien normien purkamiseksi riittää. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien normityöryhmä jatkaa työtään. Seuraava norminpurkulista koostetaan syksyn budjettiriiheen mennessä. Sillä välin jokaisella suomalaisella – yksittäisistä kansalaisista eturyhmiin saakka – on mahdollisuus nostaa esille sääntelyä, joka ei toimi tai tarvitsisi päivitystä.