Mielipidekirjoitus julkaistu Keskisuomalaisessa 16.1.2025
Finavia esitti 13.1., että valtion tulisi palauttaa lentoliikenne markkinaehtoiseksi ja harkita lentoasemaverkoston karsimista. Tämä linjaus sivuuttaa maakuntalentojen valtavan merkityksen Suomen aluetalouksille ja kilpailukyvylle. Valtion tuki maakuntalennoille on ollut monilla alueilla ratkaisevaa, mutta lentoliikenteen turvaaminen vaatii pitkäjänteisiä ratkaisuja.
Budjettiriihessä 2023 päätettiin jatkaa maakuntalentojen tukemista kevääseen 2026. Tämä koskee viiden maakuntakeskuksen lentoja. Ilman tukea nämä yhteydet olisivat vaarassa, mikä heikentäisi huoltovarmuutta, vientiteollisuuden kilpailukykyä ja matkailua.
Esimerkiksi Jyväskylän lentoaseman matkustajamäärät kasvoivat vuonna 2024 yli 12 prosenttia, ja ulkomaalaisten matkustajien määrä nousi 138 prosenttia. Luvut osoittavat lentoyhteyksien tarpeen.
Maakuntalentojen taloudellinen merkitys on kiistaton. Kauppakamarien hiljattain julkaistu tutkimus kertoo, että lentoliikenteestä riippuu noin 25 prosenttia tutkittujen alueiden yritysten liikevaihdosta, eli n. 38 miljardia euroa. Työpaikkoja lentoliikenne luo suoraan tai epäsuorasti n. 96 000. Lisäksi lähes puolet alueiden investoinneista liittyy lentoliikenteeseen, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti talouteen.
Finavian näkemys markkinaehtoisuudesta ei huomioi maakuntalentojen kriittistä roolia alueiden elinvoimaisuudessa. Nykyinen tuki on välttämätöntä, mutta tulevaisuudessa tarvitaan uusia ratkaisuja, kuten panostuksia teknologiaan, esimerkiksi sähkölentokoneisiin, jotka voivat vähentää kustannuksia ja päästöjä.
Maakuntalentojen säilyttäminen on investointi Suomen taloudelliseen kasvuun ja alueelliseen tasa-arvoon. Lentoasemaverkostoa ei pidä karsia – sitä on kehitettävä tukemaan vientiä, matkailua ja alueiden kilpailukykyä. Ilman toimivia lentoyhteyksiä Suomi menettää elintärkeitä mahdollisuuksia globaalissa taloudessa. Ja olisihan se sääli, jos esimerkiksi ”Euroopan cooleimmaksi kaupungiksi” valittuun Jyväskylään ei enää pääsisi lentämällä