Politiikan kevät käynnistyy historiallisten aluevaalien jäljiltä. Vaalivoittajaksi nousi kokoomus. Suomalaiset halusivat äänestää aluevaltuustoihin vastuullista talousosaamista.
Vaalitulos oli toivottavasti voitto myös yksityisen ja kolmannen sektorin sote-toimijoille. Pelkästään sote-alan yrityksistä kuitenkin 80 prosenttia on enintään neljän hengen yrityksiä. Pahimmat pelot heidän marginalisoimisesta eivät ainakaan kokoomusvetoisissa maakunnissa toteudu.
Vaalien voittajia olivat myös sote-asiantuntijat. Keski-Suomessakin eniten ääniä keräsi kokoomuksesta lääkäri Ville Väyrynen, joka jätti ehdolla olleet kansanedustajat kauas taakseen.
Tuloksissa näkyy mitä todennäköisimmin äänestäjien halu vastustaa liiallista tehtävien haalimista. Saman ongelman eteen joutuu jatkossa myös moni kunta- ja hyvinvointialuevaltuutettu tavoitellessaan triplaroolia seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Vaalien suurin häviäjä oli suomalainen demokratia matalan äänestysaktiivisuuden takia. Kaikilla politiikan tekijöillä onkin tässä tarkan mietinnän paikka, miten suomalaiset saadaan mukaan vaikuttamaan itselle tärkeiden asioiden puolesta.
Vaalit olivat myös viesti hallitukselle siitä, että suomalaiset haluavat nykyistä kestävämpää talouspolitiikkaa. Hallituksen on tunnustettava, että nykyinen pohjattoman velkaantumisen linja hirvittää jo suurinta osaa kansaa. Velalla, otettiinpa se millaisena aikana tahansa, on aina maksaja.
SAMOILLA LINJOILLA on myös talouspolitiikan arviointineuvosto, joka viime viikolla patisteli Sanna Marinin hallitusta aloittamaan julkisen talouden sopeuttamisen. Arviointineuvoston mukaan hallituksen kestävyystiekarttaa pitäisi konkretisoida esittämällä yksityiskohtaisesti riittävät poliittiset toimenpiteet julkisen talouden epäsuotuisten näkymien lieventämiseksi.
Hallituksen asenne sekä kokoomuksen että talouspolitiikan arviointineuvoston vaatimuksiin ratkeaa lähiaikoina. Pääministeri Marin on luvannut helmikuun puoliväliin mennessä, että hallitus julkaisee uusia talous- ja työllisyyspäätöksiä, joilla julkista taloutta vahvistettaisiin 110 miljoonalla eurolla. Toivottavasti päästään edes tähän.
Näidenkin mahdollisten päätösten jälkeen hallitus olisi jäämässä kauas omasta kahden miljardin euron tavoitteestaan. Kokonaissaldo julkista taloutta vahvistavien työllisyyspäätösten nettovaikutuksesta jäisi korkeintaan vain 270 miljoonaan euroon. Seuraavalle hallitukselle jää joka tapauksessa valtava urakka.
KOKOOMUSTA ALUEVAALIEN tulos velvoittaa jatkamaan suomalaisten kannattamaa vastuullista linjaa. Lähiviikkojen fokus tulee olemaan hallituksen kannustaminen toimimaan nopeammin ja selkeämmin koronarajoitusten suhteen.
Erityisesti rajoituksista kärsineiden alojen ja yrittäjien tilanne on ollut kohtuuton hallituksen poukkoilevan koronapolitiikan edessä. Siksi on tärkeää, että juuri näitä aloja kurittavista rajoituksista päästään mahdollisimman nopeasti eroon ja kustannustuen kuudes kierros tulee mahdollisimman pian eduskuntaan.
MYÖS KESKI-SUOMEN kannalta alkava kevät on monella tapaa merkitsevä. Edessä on muun muassa taistelu maakunnalle tärkeiden liikenne- ja infrahankkeiden puolesta, sillä Väyläviraston äskettäin julkaisema investointiohjelma vuosille 2022-29 on Keski-Suomen näkökulmasta pettymys.
Virkamiesten tekemällä listalla ei ole sen paremmin Tampere–Jyväskylä-kaksoisraidetta kuin valtatie 4:n pahimman pullonkaulan ratkaisevaa Vaajakosken hankettakaan. Erityisesti maakunnan hallituspuolueiden edustajilla on nyt valtava näytön paikka. Tukea oppositiosta tulee satavarmasti.
KIITOSTA TOKI hallitus ja sen edustajat maakunnassa ansaitsevat tänne tehdyistä koulutuspaikkojen lisäyspäätöksistä niin Jyväskylän ammattikorkeakouluun kuin yliopistoonkin.
Toki olisi ollut reilua, että tässä yhteydessä hallitus olisi paikkojen lisäksi varmistanut myös uusien aloituspaikkojen rahoituksen. Ilman tätä uutta rahoitusta leikkaukset jäävät nyt korkeakoulujen tehtäväksi.