Eduskunnassa koettiin viime viikolla poikkeuksellinen hetki, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi piti puheen meille suomalaisille. Monella tapaa pysäyttävässä ja historiallisessakin puheessa presidentti alleviivasi hyvin sitä, mistä tässä Venäjän Ukrainassa käymässä sodassa on kyse. Ukrainassa ei taistella vain Ukrainan vaan laajemmin koko Euroopan demokratian kehityksestä, rauhasta ja vapaudesta.
Samalla puheesta lähti monia tärkeitä viestejä niin suomalaisille kuin laajemmallekin kansainväliselle yhteisöille. Välittömin niistä oli tietysti vetoomus Ukrainan auttamiseksi tässä katastrofaalisessa ja järkyttävässä tilanteessa.
Humanitäärisen avun lisäksi Ukraina tarvitsee ennen kaikkea aseellista apua ja sitä Suomen on mahdollisuuksiensa mukaan annettava myös jatkossa.
Yhtä lailla tärkeä oli presidentti Zelenskyin vetoomus Suomelle ja muille pienemmille maille toimia nykyistä tiiviimmän ja tehokkaamman avustus- ja pakotepolitiikan puolesta. Pienemmät maat ovat alusta saakka ymmärtäneet isoja maita paremmin sen, että Ukrainalla ei ole vallitsevassa tilanteessa aikaa odottaa lännen päätöksiä.
Pakotepolitiikassa tämä tarkoittaa sitä, että eurooppalaisten on lopetettava Venäjän brutaalin sodan rahoittaminen. Kaiken venäläisen energian käyttö täytyy lopettaa niin Suomessa kuin koko EU:ssa. Tämä siitäkin huolimatta, että siitä koituu tilapäisiä ongelmia meille ja muille, muun muassa nousevien elinkustannusten muodossa.
Tässä tilanteessa uusiutuvan energian hankkeiden ja energiatehokkuusinvestointien vauhdittaminen on erityisen tärkeää. Meidän on tehtävä oma osamme, jotta Putinin Venäjä ei tätä sotaa voita..
PUHEEN tärkein viesti mielestäni silti oli se, että Ukrainan sodan luomassa uudessa toimintaympäristössä Suomen, kuten muidenkin Venäjän lähimaiden, pitää parantaa oman puolustuksen ja turvallisuuden kyvykkyyksiä.
Mikään ei takaa sitä, etteikö Ukrainan kaltainen tilanne voisi jonain päivänä odottaa myös Suomea. Asiantuntijoiden mukaan varteenotettava skenaario on, että Venäjän aseellinen painostus kohdistuu Suomeen muutaman vuoden sisällä.
Suomi on tässä prosessissa onneksi hyvässä vauhdissa. Ennen hallituksen kehysriihtä kokoomus esitti miljardiluokan panostuksia puolustuksen määrärahoihin ja materiaalihankintoihin.
Hallitusta onkin nyt syytä kiittää siitä, että tähän huoleen vastattiin. Näistä panostukset erityisesti kyberturvallisuuteen ja puolustukseen ovat myös Keski-Suomelle tärkeitä. Olemmehan maakuntana Suomen johtava kyberosaamisen ja -turvan tuottaja.
PÄÄSIÄISEN jälkeen eduskunta alkaa käsittelemään valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta.
Normaalin valiokuntakäsittelyn ohella eduskunnan puhemiesneuvosto on asettanut ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon -koordinaatioryhmän vauhdittamaan uudesta toimintaympäristöstä johtuvien muutosten toteuttamista. Käytännössä kyse on Suomen Nato-jäsenyydestä.
Kokoomus osallistuu aktiivisesti tähän prosessiin ja kantamme tässä asiassa on selvä: olemme olleet jo pitkään valmiita viemään Suomen Naton jäsenmaaksi, sillä se parantaisi kokonaisturvallisuuttamme ja vahvistaisi puolustustamme.
Tällä emme hae ratkaisua vain Venäjän aloittaman hyökkäyksen aiheuttamiin akuutteihin turvallisuushaasteisiin, vaan kyse on myös pidemmän aikavälin valinnasta. Suomi on länsieurooppalainen valtio, jolla on oltava geopoliittiseen asemaansa nähden järkevä puolustusratkaisu.
Tämän näkemyksen takana vaikuttaisi nyt olevan suurin osa kansasta sekä vihdoin myös suurin osa poliittista päättäjistä.
Tulevina viikkoina ja kuukausina on huolehdittava tarkasti, mutta turhaa viivyttelemättä se, että tästä näkemyksestä – Suomen Nato-jäsenyydestä – tulee myös totta.