KRIISI ON ISO TESTI MEILLE KAIKILLE

Olemme eläneet viimeiset kaksi viikkoa vaikeaa aikaa. Epätietoisuus omasta ja läheisten terveydestä, tulevien päivien ja viikkojen toimeentulosta, työpaikan tai yrityksen pysyvyydestä ja tulevaisuudesta kalvaa meistä jokaista. Kysymyksiä on mielessä enemmän kuin vastauksia. Kaikkeen tähän syynä on ollut vielä pari kuukautta sitten Kiinasta nopeasti leviämään lähtenyt koronavirus, joka on tehnyt tuhoisaa jälkeä eri maissa ja jota…

VASEMMISTOHALLITUKSEN JAHKAILU KÄY KALLIIKSI

Fraasi ”kello käy, eikä Hakulista näy” on kuultu viime aikoina eduskunnassa usein. Tämä johtuu vasemmistohallituksen jahkailun kulttuurista. Esimerkkinä tästä hallituksen ilmastopolitiikka. Hallitusohjelmassa tavoitteet olivat kunnianhimoisia. Olemme saaneet kuulla hehkutusta siitä, kuinka Suomesta tehdään hiilineutraali vuoteen 2035. Ongelma tässä on se, että lähes vuoden odottelun jälkeenkin teot puuttuvat. Esimerkiksi hallituksen ilmastokokouksesta tuli pannukakku. Saatiin toki ”ilmastorahasto”,…

MISSÄ MENNÄÄN, HALLITUS?

Kuluvan vuoden eduskuntatyötä on takana nyt reilu kuukausi, mutta yhdestä asiasta on toistaiseksi puhuttu kovin vähän julkisuudessa. Kyse on eduskunnan työmäärästä— tai pikemmin tämän työn puutteesta. Oman ja muutamien eduskunnassa pidempään toimineen virkamiehen arvio kuluneen kevään työmäärästä on kevyt. Hallitus on saanut Eduskuntaan viisitoista menneelle kuulle luvatusta 20 esityksestä. Jättämättä jääneiden ehdotusten joukossa oli monia…

HALLITUKSEN ILMASTORAHASTO ON KANNUSTINSEKAMELSKA

Nykyinen ilmastokeskustelu on repivää. Toisessa ääripäässä pelotellaan maailmanlopulla, kun toisaalla jarrutetaan muutosta. Muutos on mahdollista myös ilman kohtuuttomia elämäntapamuutoksia tai pysyviä kustannuksia. Samaa ovat todenneet asiantuntijat, jotka ovat ihmetelleet hallituksen päättämättömyyttä ilmastotoimien saralla. Eipä ihme, että odotukset olivat korkealla, kun hallituspuolueet kokoontuivat ”ilmastokokoukseen”. Päätöksiä tuli, mutta vain uusien yritystukien muodossa— tällä kertaa ne naamioitiin ”ilmastorahastoksi”.…

HALLITUS LIPSUMASSA TYÖLLISYYSTAVOITTEESTAAN?

Hallituksen alkuperäinen tavoite hallitusohjelmassaan oli tasapainottaa julkinen talous vuoteen 2023 mennessä. Viime kevään VM:n arvion mukaan tasapaino edellytti 75 prosentin työllisyyttä ja 60 000 uutta työllistä. Erittäin kannatettava tavoite, ja tämä oli muun muassa keskustan kynnyskysymys hallitukseen menolle. Hallituksella on nyt tammikuun lopussa käytävässä iltakoulussa käsittelyssä kolmikantaisten työryhmien työllistämiskeinot, joille se oli luovuttanut vallan löytää…

PAINE KATTILASSA KASVAA

Tulevina viikkoina suomalaisilla on paljon pelissä. Viime vuonna valtaan nousseen punavihreän vasemmistohallituksen olisi tarkoitus tehdä tulevissa iltakouluissaan linjauksia monista tulevaisuuteen vaikuttavista asioista. Päätöksiä pitäisi saada aikaiseksi ainakin työllisyys- ja ilmastopolitiikasta, joissa molemmissa hallitukselta odotetaan kipeästi lisätoimia. Työllisyyspolitiikassa tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen pitäisi lyödä piakkoin lukkoon ne toimet, joilla hallitusohjelmassa luvatusta 60 000 uudesta työpaikaista saataisiin jo…

EU-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI: MENESTYS VAI LÄSSÄHDYS?

Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallitusten näkyvin voimainponnistus tähän mennessä on ollut Suomen EU-puheenjohtajuuden hoitaminen. Kolmanteen puolivuotiskauteen 28 jäsenvaltion johdossa Suomi lähtikin kovin tavoittein. Puheenjohtajuuskauden ohjelmassa tämä kiteytettiin seuraavasti: ”Suomen puheenjohtajakauden prioriteetteja ovat yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni, EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana sekä kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen.” Nyt kun puheenjohtajuuskausi on takana, on paikallaan…

SYÖPÄLEIKKAUSTEN JATKO TURVATTAVA NOVASSA

Uusi vuosi ja vuosikymmen on alkanut Keski-Suomessa ikävien uutisten merkeissä. Syynä tähän on ollut hallituksen lausunnolle lähettämä valtioneuvoston asetus, joka määrää erikoissairaanhoidon työnjakoa ja hoidon keskittämistä. Jos asetus toteutuisi esitetyssä muodossa, merkitsisi se vaativien syöpäleikkausten loppumista Keski-Suomessa. Esitystä on vaikea ymmärtää, saati hyväksyä. Keskussairaalamme on Suomen suurin keskussairaala, jonka erikoissairaanhoidon tarjonta on perinteisesti ollut varsin…

SUOMI ANSAITSEE LUOTETTAVAN JA TOIMINTAKYKYISEN HALLITUKSEN

Valmistaudumme itsenäisyyspäivään haastavassa tilanteessa. Vasta reilut kuusi kuukautta maata hallinnut Antti Rinteen vasemmistohallitus on eronnut ja suomalainen politiikka on kriisissä. Konkreettisena syynä hallituksen kaatumiseen ovat olleet Rinteen itsensä epäselvät lausunnot, jotka koskivat valtion omistajaohjausta ja erityisesti Postia. Niistä johtuen suomalaisten ja lopulta myös keskustan luottamus Antti Rinnettä kohtaan romahti. Keskustalaisilla ei olisi ollut enää mahdollisuuksia…

HALLITUS ASETTAMASSA KORKEAKOULUT VAIKEAAN PAIKKAAN

Halu panostaa korkeakoulutukseen on yksi niistä harvoista asioista, joille suomalaisessa politiikassa löytyy nyt kannatusta kautta koko poliittisen kartan. Yhteinen jaettu ymmärrys on siitä, että vain osaavien ihmisten kautta Suomi voi ylläpitää nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen tuottamia kaikkien arvostamia palveluita. Yhtä lailla kaikissa puolueissa ollaan samaa mieltä siitä, että kilpailu huippuosaamisessa ja korkeakoulutuksessa on eri maiden…