Eduskunta hyväksyi ennen kesän istuntotaukoa pitkään parlamentaarisesti valmistellun valtakunnallisen 12-vuotisen liikennesuunnitelman. Uudet liikennesuunnitelmat lisäävät väyläverkostomme kehittämisen pitkäjänteisyyttä. Lisäksi, kun hankeputki on pidemmällä, meidän on helpompi hakea omiin hankkeisiimme rahoitusta myös EU:sta ja hyvä niin.
Keski-Suomen näkökulmasta nykyisen vasemmistohallituksen liikennepolitiikka saa kuitenkin huonon arvosanan. Muiden maakuntien kahmiessa päätöksiä heille tärkeiden liikenne- ja infrahankkeiden käynnistämiseksi Keski-Suomi on seurannut sivusta.
Tähän mennessä vasemmistohallitus on kyllä jakanut edeltäjiään avokätisemmin rahaa erinäisiin väylähankkeisiin. Kokonaispotti tähän mennessä on ollut 1,8 miljardia euroa. Siitä Keski-Suomen saanto tähän mennessä on ollut kerrassaan vaatimaton, vajaat 40 miljoonaa euroa. Olemme tämän hallituksen aikana kutistuneet tältä osin vain kahden prosentin maakunnaksi.
Myöskin Väyläviraston tekninen näkemys väyläverkoston investointiohjelmasta seuraavalle kahdeksalle vuodelle näyttää Keski-Suomen osalta erittäin huonolta. Sieltä puuttuvat toistaiseksi kaikki tärkeimmät hankkeet.
Miksi näin on päässyt sitten käymään? Tähän kysymykseen vastausta kannattaa kysyä maakuntamme hallituspuolueiden edustajilta. Näin oppositiosta käsin näitä syitä voi valitettavasti vain arvailla.
Ero edellisiin vaalikausiin on ollut silmiinpistävä. Kokoomusvetoisella hallituskaudella vuosina 2011-15 väyläverkon kehittämishankkeisiin käytettiin Suomessa noin miljardi euroa. Siitä Keski-Suomen saanto oli historiallisen hyvä, 187 miljoonaa euroa. Tuolloin Keski-Suomen prosenttiosuus koko hallituskauden hankkeista oli siis peräti 18 prosenttia. Vielä Sipilänkin porvarihallituksen aikana, kokoomuksen ollessa myös hallituksessa vuosina 2015-19, Keski-Suomen osuus koko vaalikauden rahoituksesta oli neljällätoista prosentilla myös erinomainen.
Loppu vaalikauden aikana väyläpäätösten saaminen Keski-Suomeen olisi nyt ensiarvoisen tärkeää. Päätöksiä infrarahoituksesta voisi tehdä seuraavaksi pian käytävässä hallituksen budjettiriihessä. Myös lentoliikenteen varmistaminen Keski-Suomeen julkisella tuella olisi nyt jatkuvuuden kannalta tärkeää. Budjettiriihessä tulisikin nyt varata määräraha vuodelle 2022 lentoliikenneoption käyttämiseen.
Jyväskylän ja koko maakunnan onneksi asemamme väylä- ja infrahankerahoista pitäisi nyt olla olennaisesti parempi äskettäin solmitun MAL-sopimuksen myötä. Sopimuksen piirissä olleet kaupunkialueet ovat yleensä saaneet läpi monia aluekehityksensä kannalta tärkeitä liikennehankkeita valtion ja kaupunkiseutujen tiiviimmän yhteistyön seurauksena.
Ikävä kyllä kaikki nykyisessä hallituksessa eivät kuitenkaan haluaisi jatkaa nykyisiä MAL-sopimuksia. Aiemmin tässä kuussa valtiovarainministeri Saarikko ehdotti suurten kaupunkien MAL-sopimusten korvaamisesta maakunnallisilla ”ilmastosopimuksilla.” Kovaa edunvalvontatyötä Jyvässeudun MAL-statuksen saavuttamiseksi tehneille tämä avaus tuntuu hyvin oudolta.
Kukaan ei kiellä sitä, etteikö ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvittaisi uusia avauksia, mutta miksi niiden takia pitäisi romuttaa juuri aloitettu maankäytön, asumisen ja liikenteen uusi sopimus?
Keski-Suomesta on siis valitettavasti tullut tällä kaudella väliinputoaja liikenne- ja infrahankkeiden kehittämishankkeissa. Hyvistä elinkeinoelämää ja entistä vähäpäästöisempää liikennettä palvelevista kohteista meillä ei olisi täällä kuitenkaan pulaa.
Toivottavasti hallituksen löysä menopolitiikka ja monet yhtäaikaiset kalliit uudistukset eivät ole jo syöneet kassaa siinä määrin, että uusia liikenneväylien kehittämishankkeita ei enää tule.
Jos näin kuitenkin käy, niin se on hallitukselta harmillinen arvovalinta Suomen liikenteen solmukohtaa, Keski-Suomea, vastaan.