Kansanedustajat Honkonen, Kautto ja Könttä kommentoivat (KSML 6.7.) kirjoitustani (KSML 2.7.) Rinteen vasemmistohallituksen liikenne- ja talouspolitiikasta. Nuo kirjoitukset eivät anna aihetta mihinkään uusiin johtopäätöksiin.
Muut maakunnat ovat saamassa omat isot hankkeensa liikkeelle, mutta Keski-Suomi jäi Rinteen hallituksen aloituksessa pahasti telineisiin. Siksi huoleni Keski-Suomen asemasta pysyy.
Jos työllisyyskasvu ei ole suotuisaa ja kalliista vaalilupauksista ei haluta tinkiä, infrahankkeista voi olla helpointa leikata. Siksi olisi ollut tärkeää saada nämä isot infrahankkeet heti liikkeelle.
Erikoisimman perustelun esittää edustaja Honkonen. Hänen mielestään viime vaalikaudella liikkeelle saatu Kirri–Tikkakoski -moottoritie heikensi Keski-Suomen asemaa tämänkertaisessa rahanjaossa.
Kummallista kyllä sama rajoite ei vaikuttanut mm. Oulun ja Kemin alueella, joiden saanto lisätalousarviosta oli Keski-Suomea suurempi, vaikka myös tälle alueelle on viime vaalikaudella käynnistetty koko joukko uusia liikenne- ja infrahankkeita. Hankkeet saatiin listalle tiukasta aikataulusta huolimatta.
Honkonen esittää myös täysin perättömän väitteen kokoomuksen vero-ohjelmasta. Hän väittää, että kokoomus olisi esittänyt arvonlisäveron korottamista osana tuloveron kevennyksen rahoitusta.
Tämä ei ole totta, vaan alv-kantoihin nimenomaan ei ole haluttu puuttua. Reipaskin keskustelu asioista on paikallaan, mutta faktoissa on syytä pysyä.
Edustaja Köntän ihmettely Hippos2020-hankkeen rahatta jäämisen kohdalla ei sekään kestä lähempää tarkastelua. Viime kaudella mm. KymiRing sai rahaa lisätalousarviosta, kun hanke joutui vaikeuksiin.
Mielestäni juuri Hippos2020-hankkeen investorin vetäytyminen on sellainen argumentti, joka pitäisi ottaa huomioon lisätalousarviossa. Nyt jos koskaan valtion pitäisi auttaa hanketta, jotta uusi investori saataisiin.
Kirjoitukset eivät hälventäneet huoltani Rinteen hallituksen talouspolitiikan uskottavuudesta. Menopuolella viisikko kyllä on jo listannut monia kohteita, mutta tulopuoli perustuu toiveajatteluun.
Hyvä esimerkki tästä on meidän kaikkien kannattama tavoite työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin. Valitettavasti kuitenkaan keinoja tähän pääsemiseksi ei hallituspuolueilta näytä löytyvän.
Ja kun edustaja Kautto kysyi opposition vaihtoehtoja julkisen talouden tasapainottamiseen, tässä muutamia esimerkkejä työn tarjonnan ja työllisyyden parantamisen kautta: Työttömyysturvan porrastus, kotihoidontuen enimmäiskeston lyhentäminen, eläkeputken poisto, toimeentulotuen asumiskustannusten omavastuun palautus, työttömyysturvan suojaosan nosto, asumistuen enimmäismäärän laskeminen ja työtulovähennyksen kasvattaminen.
Kysyntäpuolella taas esimerkiksi yritysverotuksen uudistus ja paikallisen sopimisen merkittävä lisääminen eli toisinsopimisen oikeus olisivat vaikuttavuudeltaan merkittäviä toimia.
Mitä verotukseen muuten tulee, niin kyllä, kannatamme sitä, että etenkin keskiluokan verorasitusta kevennettäisiin kohtuullisemmaksi, jotta ahkeruudella ansaitusta palkasta jäisi enemmän käteen.
Ikävä kyllä Rinteen hallituksen verolinja on tässä erilainen. Se ei ole reilua tälle ryhmälle, joka jo nyt kantaa isoimman osan nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta.