Metsätalous on yksi Suomen talouden tukijaloista. Se tarjoaa töitä tuhansille ihmisille suoraan ja välillisesti. Yksi edellytys metsätalouden toiminnalle on toimiva tieverkko, jolla pääsee pitkien ja syrjäistenkin taipaleiden taakse. Tieverkon kunto ei kuitenkaan mairittele. Pääväylien ulkopuolella olevien teiden korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta, ja jotkin tiet väistämättä muutetaan sorateiksi.
Päällystettyjen teiden vähentyminen on oire alimitoitetusta teiden kunnossapidon rahoituksesta. Keskustan tukema Rinteen-Marinin vasemmistohallitus ei ole onnistunut kantamaan vastuuta tieverkon kunnossapidosta. Koko vaalikauden aikana vain vuonna 2020 on korjausvelkaa pystytty taittamaan.
Erityisesti alemman tieverkon kunto on heikko. Keski-Suomessa tilanne on vielä toistaiseksi kelvollinen, mutta pahimmillaan ajaudumme Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkanmaan tilanteeseen, jossa tieverkko on koko valtakunnan kurjimmassa kunnossa.
Teiden heikko kunto pakottaa viranomaiset asettamaan teille nopeus- ja painorajoituksia. Eritoten metsäteollisuuden kuljetukset vaikeutuvat, jos alempi tieverkko ei kestä raskaiden kuljetusten ja työkoneiden kulkua metsäpalstoille. Riittämätön tieverkko tuntuu pidemmän päälle myös teollisuudessa, siis ihmisten työpaikoissa, maamme kilpailukyvyssä ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjassa.
Tieverkon tilanne ei tule yhdellekään poliitikolle yllätyksenä. Kuluneen vaalikauden aikana eduskunnassa valmisteltiin kokonaisvaltainen liikenteen kehitystä ohjaava Liikenne 12 -suunnitelma. Ensi askel oikeaan suuntaan otetaan, kun suunnitelmaa aletaan noudattaa. Esimerkiksi tieverkon korjausvelan kattamiseen tarvittavia varoja ei ole löydetty. Vasemmistohallitus on tutuksi tulleella tavallaan sälyttänyt toteutus- ja korjausvastuun seuraaville hallituksille.