Lasten ja nuorten liikkumisen lisääminen on ollut hallitusten liikuntapolitiikan keskiössä vuoden 2015 eduskuntavaaleista saakka. Paljon on myös tehty. Sipilän hallitus vei eteenpäin mm. jo aloitettua Liikkuvaa koulu- hanketta, ja nykyinen hallitus on lanseerannut meille ns. harrastamisen Suomen mallin. Valitettavasti isoa kuvaa tämä ei ole muuttanut. Lasten ja nuorten liikuntapommi tikittää yhä voimakkaammin ja sen vaikutukset…
Suomessa on kannettu huolta katujengi-ilmiöstä. Kimmokkeena tähän ovat olleet nuorisojengien tekemät väkivallanteot suurimmissa kaupungeissamme, jotka ovat aiheuttaneet vaaraa myös sivullisille. Jyväskylässä ja Keski-Suomessa tältä ilmiöltä on toistaiseksi vältytty, mutta poliisin mukaan myös täällä ovat varoitusmerkit näkyvissä. Alaikäisten tekemien väkivaltarikosten määrä myös meillä on kasvussa ja uutena ilmiönä voidaan pitää myös sitä, että väkivallalla uhkaillaan myös…
Vuoden 2015 vaalien alla puhuttiin paljon lasten ja nuorten ”liikuntapommista.” Keskustelun herätti aiemmin vaalikeväällä Urheilusanomissa (19.3.2015) julkaistu juttu, jossa ensi kertaa tuotiin suurelle yleisölle näkyville lasten ja nuorten liikkumattomuuden pidempiaikaiset kustannukset. Laajan artikkelin ydinviesti oli se, että muutoinkin maailman nopeimmin vanhenevan Suomen asema nykyisenkaltaisena hyvinvointiyhteiskuntana on vaarassa romahtaa, jos emme löydä keinoja lasten ja…
Aluehallintovirastot ympäri Suomen ovat laittaneet eri toimijoita, kuten kuntosaleja ja liikuntakeskuksia kiinni tartuntatautilain 58§:n nojalla. Kuntosalit suljettiin täysin, vaikka THL ei luokitellut niitä merkittävän koronariskin paikoiksi riskitaulukoinnissaan. Ongelmallista niin liikkujien kuin yrittäjien kannalta on, että AVI:en tulkinta tartuntatautilaista on alueellisesti vaihtelevaa samantasoisesta tautitilanteesta riippumatta ja kunto- ja liikuntakeskusten kiinni pitäminen on kohtuuttoman tiukkaa. Ihmisten terveyttä…
Saimme juuri uusia tuloksia nuorten miesten kunnosta ja painoideksistä. Lähes joka toinen nuori suomalainen mies on ylipainoinen. Tulokset ovat kerrassaan huolestuttavia. Näihin on onneksi nyt viimein reagoitu ja toimenpiteitä on tulossa. Hallitus ja eduskunta saivat puserrettua maaliin vielä vaalikauden kalkkiviivoilla Suomen ensimmäisen liikuntapoliittisen selonteon. Selonteko antaa suuntaviivoja sille, miten liian vähäisen liikunnan haasteeseen voidaan kansallisella…
NUORILLA ON OLTAVA LUPA LUOTTAA TULEVAISUUTEEN Suurin osa suomalaisnuorista on saanut ja saa kotoa ja koulusta hyvät eväät elämään. Koulu sujuu, jatko-opintoihin pääsee, harrastuksia on vähintään yksi ja elämänhallinnan taidot karttuvat. Meillä on kuitenkin myös nuoria, joilla näin ei ole. Kuluneen vuosikymmenen ajan poliitikotkin ovat puhuneet paljon nuorten syrjäytymisen estämisen tärkeydestä. Keskustelu syrjäytymistä ehkäisevistä toimista…
KOULUT PYSYVÄSTI LIIKKUVIKSI On varmasti rehellistä myöntää, että hallituskauden erilaiset kärkihankkeet eivät kaikki ole olleet menestystarinoita. Valtion on tietyillä sektoreilla esimerkiksi vaikea valita niin sanotut voittajat, johon kannattaa avoimessa markkinataloudessa panostaa aiheuttamatta markkinahäiriöitä. Poikkeuksiakin kuitenkin löytyy. Erinomainen esimerkki onnistuneesta kärkihankkeista on Liikkuva koulu –hanke, jota toteutetaan tällä hetkellä valtakunnallisesti yhtenä kärkihankkeista. Perimmäinen tavoite Liikkuva Koulu…
MAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN TURVATTAVA Suomalaisten liikkumisessa on havaittavissa valitettavasti suurta eriytymistä – osa väestöstä liikkuu paljon ja monipuolisesti, osa taas ei harrasta liikuntaa lainkaan. Varsinkin lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksien yhdenvertaisuuden varmistaminen on tärkeä kysymys ja osa mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista. Lapsena tai nuorena omaksuttu liikunnallinen elämäntapa säilyy usein koko aikuisiän aina vanhuuteen asti ja lisää merkittävästi,…
ANNETAAN LASTEN JA NUORTEN LIIKKUA! Viimeisten kuukausien aikana olen kuullut kansanedustajana ja valtion liikuntaneuvoston jäsenenä hälyttäviä tutkimustuloksia suomalaisnuorten vähäisestä liikunnasta. Esimerkiksi se, että 15-vuotiaat suomalaiset liikkuvat vähemmän kuin melkein kaikki ikätoverinsa läntisessä maailmassa. Huolestuttavaa on myös se, että toisin kuin muualla, meillä liikkuminen vähenee lasten iän karttumisen myötä. Ikävuosina 11-13 liikunta-aktiivisuus syöksyy alas, ja nuorten…
HARRASTAMISEN KUSTANNUSTEN HILLINTÄ ON YHTEINEN TEHTÄVÄ Lasten ja nuorten harrastamisen kustannusista on keskusteltu viime aikoina paljon valtion liikuntaneuvostossa. Keskustelua ovat ruokkineet karut faktat. Lasten liikuntaharrastusten kustannukset ovat kolminkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yli kolmannes vanhemmista ja perheistä ilmoittavat, että eivät voi taloudellisista syistä antaa jälkikasvunsa enää harrastaa tiettyjä lajeja. Suomi on jälleen valitettavasti palaamassa maaksi,…