Huhtikuun eduskuntavaaleissa äänestäjät ottivat kantaa siihen, millaista talouspolitiikkaa Suomessa pitäisi tulevina vuosina harjoittaa. Tulos oli selkeä. Ennen vaaleja tiukkaa talouspoliittista linjaa vetäneet puolueet, eli kokoomus, perussuomalaiset sekä keskusta saivat yli 100 edustajaa eduskuntaan.
Hallitustunnustelujen jälkeen Säätytalolle kuitenkin marssi neuvottelemaan aivan eri joukko. Vastuullisen talouspolitiikan linja ei hallitustunnustelija Rinteelle kelvannut, ja kun keskusta päätti historiallisen vaalitappion jälkeen kääntää kelkkansa, neuvotellaan Suomen tulevaisuudesta punavihreän kokoonpanon voimin.
Neuvotteluja vetävän Antti Rinteen mukaan ”nyt ei laiteta taloudellisia raameja estämään ihmisten ajattelua”. Voisiko tavallinen kansalainen todeta saman asuntolainaneuvotteluissa pankinjohtajalle? SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton oppositiopolitiikkaa menneellä vaalikaudella seuranneena tämä linjaus ei toki yllätä. Kalliiden vaalilupausten lunastaminen on varmasti suuri arvovaltakysymys punavihreille.
Mutta se, mikä kummastuttaa, on vaaleissa rökäletappion kärsineen keskustan linjanmuutos. Esimerkiksi kynnyskysymysten suhteen keskustan linja ei olennaisesti eronnut kokoomuksen vastaavista yrittäjyyteen ja taloudenpitoon liittyvissä asioissa. Nyt muutama päivä myöhemmin puolue on lähtemässä mukaan vihervasemmiston kalliiden vaalilupausten takuumieheksi.
Varmaa keskustan kevätjuhlaliikkeiden jälkeen on vain se, että joku neuvotteluissa joutuu pettymään. Vetoan nyt keskustan järkevän talouspolitiikan kannattajiin. Pitäkää kiinni yrittäjyyden mahdollistamisesta Suomessa. Älkää suostuko veronkorotuksiin, jotka heikentävät yrittäjien ja elinkeinoelämän mahdollisuuksia.
On myös selvää, että nyt hallitusneuvotteluihin osallistuvilla Keski-Suomen kansanedustajilla on näytön paikka. Heillä on nyt ensisijainen vastuu siitä, että meidän elinkeinoelämällemme ja elinvoimallemme tärkeät hankkeet, kuten vaikkapa Jyväskylä–Tampere-kaksoisraidehanke, lähtevät nopeasti liikkeelle jo hallitusohjelmakirjauksena.
Täytyy myöntää, että liikenne- ja infrahankkeiden osalta odotusarvo on jopa historiallisen kova. Nimittäin 20 prosenttia koko neuvottelevasta työryhmästä liikenneverkon kehittämisen ja ylläpitämisen osalta tulee Keski-Suomesta.