Kuluneen kahdeksan vuoden aikana minulla on ollut suuri kunnia toimia Keski-Suomen edustajana eduskunnassa. Matkan varrella vastaan on tullut monenlaista. Paljon on saatu asioita eteenpäin ja sitä kautta onnistumisen tunteita. Sekin on myönnettävä, että vaikeita ja heikkojakin hetkiä on ollut. Päivääkään en silti vaihtaisi pois.
Parasta ja palkitsevinta mutta myös vaativinta työssä on ollut viedä eteenpäin keskisuomalaisten esiin nostamia asioita. Onpa kyseessä ollut senioreiden etuuksiin liittyviä kysymyksiä, kuntien liikuntapaikkatoiveita tai yritysten investointeihin liittyviä haasteita, on niitä ollut mielenkiintoista olla ratkaisemassa.
Olen saanut toimia kokoomuksen vastuuhenkilönä ja pääneuvottelijana norminpurkuun liittyvissä asioissa. Tästä olen saanut paljon palautetta myös kotimaakunnasta. Tarvitsemme järkevää sääntelyä yhteiskunnan toimivuuden varmistamiseksi, mutta turha byrokratia on syytäkin karsia pois. Hyvä palaute motivoi jatkamaan työtä myös tulevaisuudessa.
On ollut hienoa myös nähdä aitiopaikalta, miten monissa asioissa Keski-Suomi on mennyt eteenpäin. Vuosikymmenen alun hitaan kituuttamisen maakunnasta on viime vuosina kuoriutunut todellinen kasvun maakunta. Se on näkynyt Suomen kärkipään talouskasvuna, historian parhaana työllisyytenä sekä yrittäjien vahvempana uskona tulevaisuuteen.
Tätä kasvun hyvää kehää on ollut ilo olla ruokkimassa muun muassa sillä, että viimeisten kahdeksan vuoden aikana maakuntaan on saatu ennätysmäärä, yli 300 miljoonaa euroa, valtion liikennehankerahaa. Sen seurauksena Äänekosken biotuotetehtaan liikennehankkeet saatiin toteutettua ennätysajassa. Lisäksi jopa 30 vuotta suunnitteilla ollut Kirri-Tikkakoski –moottoritiehanke on saatu vihdoin liikkeelle. Alkavaan vaalikauteen lähdetäänkin Keski-Suomessa hyvistä asemista.
Toisaalta eletystä elämästä ja erityisesti urheilusta olen oppinut sen, että kehitys päättyy tyytyväisyyteen. Sama pätee Keski-Suomeen seuraavalla vaalikaudella. Keskisuomalaisten etua ja maakunnan asemaa haastetaan tulevina vuosina monilta suunnilta.
Kysymys on pohjimmiltaan siitä, miten käy Keski-Suomen elinvoiman ja houkuttelevuuden 2020- ja 30-luvun Suomessa, jossa väestö ikääntyy Euroopan nopeinta vauhtia. Elinvoimaa tarvitaan, jotta jatkossakin voimme pitää huolta heistä, jotka eniten apua ja tukea tarvitsevat.
Yksi keskeisistä tekijöistä Keski-Suomen elinvoiman näkökulmasta on, kuinka hyvin me onnistumme jatkossakin edistämään maakunnalle tärkeitä liikennehankkeita. Saadaanko suunniteltu kaksoisraide Jyväskylän ja Tampereen välillä nytkähtämään eteenpäin? Entä mitä tapahtuu valtateiden 4 ja 9 kehittämiselle? Lisäksi, jotta Jyväskylä ja sitä kautta koko Keski-Suomi voi jatkaa kasvuaan kestävästi, miten kehitämme vähäpäästöistä lähiliikennettä?
Mielestäni seuraava tärkeä askel näissä etenemiseksi on saada Jyväskylä yhdeksi ns. MAL-sopimuskaupungiksi. Valtion ja isompien kaupunkiseutujen välille solmitut maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset ovat merkinneet isoja kehityshyppyjä niin Helsingille, Turulle, Tampereelle kuin Oulullekin. Viidenneksi suurimpana kasvualueena Jyväskylän, ja siten myös laajemmin koko Keski-Suomen, on aika päästä mukaan tähän kehitykseen.
Toinen iso kysymys alkavalla vaalikaudella liittyy keskisuomalaisten vahvuuksien hyödyntämiseen. Miten keskisuomalaisten hyvinvointia voidaan edelleen lisätä? Miten voimme esimerkiksi vielä nykyistä paremmin hyödyntää sen, että meillä on jo nyt maailmanluokan liikunta- ja terveysosaamista? Miten Jyvässeutu voi entisestään profiloitua Suomen ja koko Pohjoismaiden johtavana liikuntapääkaupunkina?
Vastaus tähän on puoluerajat ylittävä yhteistyö, mutta myös päättäjät, joilla on riittävästi kokemusta ja tuloksia tiukoista kulmaväännöistä. Myös maakunnan hyvinvointiteemat tarvitsevat myös korkeimmalla tasolla puolestapuhujansa.
Keskisuomalaiset päättävät näinä päivinä siitä, ketkä heitä edustavat Arkadianmäellä
Sinun tuellasi haluan jatkaa työtä Keski-Suomen puolesta myös tulevat neljä vuotta. Keskisuomalaisella intohimolla. Vastuullisesti.