Vuoden vaihteet ovat aina tilinteon ja tulevaisuuden suunnittelun aikaa. Niin myös politiikassa.
Torstaina päättyneen politiikan vuoden suurin tekijä oli koronapandemia. Perinteinen politiikka on ollut suurimmaksi osaksi poissa, ja vastuulliset poliittiset voimat ovat keskittyneet isoissa kysymyksissä hallituksen tukemiseen.
Tässä on onnistuttu hyvin, jos Suomen tilannetta verrataan muihin Euroopan maihin. Samanlaisia tautipiikkejä ei meillä ole toistaiseksi nähty, kiitos vastuullisten suomalaisten. BKT:n pudotus on ollut muihin maihin verrattuna myös lievä.
Tästäkin huolimatta esimerkiksi palvelualoilla korona on jo tehnyt karmeaa jälkeä. Toivon mukaan hallitus yrittää vielä tulevien kuukausien aikana estää sen, että pahin skenaario ei näillä paljon työllistävillä aloilla toteudu.
Myös tämä vuosi siis ainakin aloitetaan koronan tahdissa. Vaikka uutiset rokotteista ovat rohkaisevia, asiantuntijoiden arviot siitä, että Suomi voisi palata edes osittain koronaan edeltävään arkeen vasta syksyn koittaessa, kannattaa ottaa tosissaan.
Hallituksen puolella tahtia on muutettava talous- ja työllisyyspolitiikan osalta. Kriisi pahentaa Suomen julkisen talouden kestävyysvajetta ja julkisen talouden velkaantuminen on jo kestämättömällä tasolla.
Kiitosta hallitukselle pitää antaa siitä, että se sai aikaan päätökset eläkeputken poistamisesta ja aktiivimalli 2:sta.
Silti lisää työllisyyttä parantavia uudistuksia kaivataan varsinkin, kun esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan mukaan pienipalkkaisten tuloverotus kiristyy eniten ensi vuonna.
Tämä vasemmistohallitus toimii siis juuri päinvastoin kuin mitä edellinen hallitus teki. Silloin laskettiin veroja ja madallettiin näin työntekijöiden kynnystä työn vastaanottamiseen.
Samaa toimivaksi koettua reseptiä kokoomus ehdotti vaihtoehtobudjetissaan.
Keski-Suomelle tärkeiden hoidettavien asioiden lista ei ole lyhentynyt. Ratkaistavien asioiden listalla on vieläkin keskisuomalaisia puhuttanut sosiaali- ja terveydenhuollon keskittämisasetus.
Tämä uusinkin luonnos merkitsisi sitä, että vaativat syöpäleikkaukset Keski-Suomessa vähenisivät merkittävästi. Vetoankin nyt vahvasti maakunnan hallituspuolueiden edustajiin, että hallitus ja ministeri Krista Kiuru (sd.) ymmärtäisi tämän tärkeyden keskisuomalaisille.
Ihmettelen myös suuresti sitä, mikä hallituksella kestää Jyväskylän, Lahden ja Kuopion seutukunnille kaavailtujen MAL-sopimusten rahoituksen kanssa?
Korona-aikana hallitus on nimenomaisesti korostanut osasyyksi nykyiselle velkarallille sitä, että samalla elvytetään taloutta ja rakennetaan uutta kasvua.
Eikö liikenteen ja logistiikan ratkaiseminen MAL-sopimusten kautta olisi juuri tällaista elvytystä?
Tilausta Keski-Suomen sujuvamman saavutettavuuden lisäämiseksi olisi. Ei voi olla niin, että nopein yhteys Jyväskylästä Helsinkiin kestää tätä nykyä yli kolme tuntia, tai että valtion suurimmaksi osaksi omistamilla yhteyksillä ei pääse Helsinkiin ennen aamuyhdeksää.
Finnairin harvat kolmiolennot Kajaanin kautta eivät palvele ketään. Tarvitaan nopeasti uusia yhteyksiä, sillä tällä hetkellä me keskisuomalaiset olemme pahassa motissa. Hallituksen linjaukset käytännössä pakottavat meidät ajamaan autoilla pääkaupunkiseudulle.
Asian päällä keskeisesti hallituksessa ovat SDP ja keskusta. Maakunnan kehityksen kannalta toivonkin, että te joilla valta hallituksessa on, käyttäisitte sitä Keski-Suomen hyväksi.
Lisäksi oma kehityskohde politiikassa mukana oleville tulisi olla politiikan käytöstavat niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.
Ei ole kenenkään etu, että täällä valtuutettuja epäillään törkeistä avustuspetoksista tai jopa murhan yrityksestä.
Tai valtakunnallisesti rikotaan lakia, painostetaan perustuslakivaliokuntaa ja annetaan eduskunnan hyväksyntä äänestyksessä laittomalle toiminnalle.
Periaate siitä, että politiikassa pitäisi keskittyä käytännön asioiden ajamiseen, tulisi nostaa taas keskiöön kaikessa toiminnassa. Turbulenssista huolimatta toivotan kaikille parempaa vuotta 2021!