Marinin hallitus pääsi sopuun tulevan vuoden valtion budjetista. Lopputuloksena velkarahaa otettiin ja jaettiin. Hyvää budjetissa on koronakriisin hoitoon varautuminen. Niiltä osin velanotto on perusteltua. Sille myös kokoomus antaa tukensa.
Silti hallitukselta voi aiheellisesti kysyä, onko hallituksen muu taloudenpito vastuullista? Lisävelkaa otettiin taas 10,8 miljardia vailla kunnollista tiekarttaa tulevaisuuteen. Tämän tason velkavuori edellyttäisi rohkeutta myös rakenteellisiin uudistuksiin ja varautumista siihen, että menoja joudutaan tulevaisuudessa myös sopeuttamaan.
Työllisyystavoitetta hallitus toki budjettiriihessä nosti 80 000, mutta niistäkin 30 000 ensimmäisen työpaikan pitäisi olla valmiina vasta vuosikymmenen loppuun mennessä. Sillä ei ole väliä, mitä lukuja tavoitellaan, jos toimia ei tehdä.
Onneksi edes viime hallituskaudella suunniteltu ja paljon silloisen vasemmisto-opposition puolelta parjattu työnhaun uudistus (aktiivimalli 2) saatiin nyt SDP-vetoisessa hallituksessa toteutukseen. Tällä kertaa luultavasti myös ilman ay-lakkoja.
Puuttuvan 50 000 työpaikan osalta hallituksella ei ole mitään tekoja tai suunnitelmia. Huolta tästä on kantanut muun muassa professori Vesa Vihriälä, jonka johtama työryhmä esitti jo viime keväänä hallitukselle lääkkeet, joiden avulla Suomen talous selviää kriisistä.
Päätökset lähellä eläkeikää olevien suomalaisten työllisyyden kohentamisesta siirrettiin taas kolmikantaiseen työryhmään. Myöskään keskustan vielä kesällä rummuttama paikallisen sopimisen edistäminen ei etene vaan siirrettiin myös kolmikantaiseen työryhmään.
Keskustan asema vasemmistohallituksen kuuliaisena apupuolueena vahvistui. Pettyneitä äänenpainoja löytyy erityisesti eniten työllistävien pk-yrittäjien keskuudesta.
Koronakriisin alkukuukaudet ovat osoittaneet sen, että mahdollisuus laajaan työpaikkakohtaiseen sopimiseen on säästänyt työpaikkoja.
Hallituksen kyvyttömyys tehdä tarvittavia työllisyystoimia on kova arvovalinta tulevia sukupolvia kohtaan. Jos suunta ei pikaisesti muutu, hallituksen linja vie Suomen kohti hyvinvointipalveluiden leikkauksia.
Hallituksen on kannettava valinnoistaan vastuunsa. Tulemme antamaan hallitukselle vaihtoehtoja, joilla se voisi niin halutessaan saavuttaa työllisyystavoitteensa. Toivottavasti hallituksessa on viisautta tarttua niihin, sillä tavoite meillä on yhteinen. Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin turvaaminen myös tuleville sukupolville.
Kiitoksen hallitus ansaitsee Jämsän seutukunnalle annetusta tukipaketista, vaikka se jäi varmasti jämsäläisten odotuksista. Myös tieturvallisuutta parantantavien kaiteiden määrää lisätään Keski-Suomessa, joka on hyvä asia. Surullista tässä on se, että Keski-Suomen huomaamiseen tarvittiin satojen ihmisten työpaikkojen menetykset maakunnastamme.
Loppuun vielä toive hallitukselle. Auttakaa Jyväskylää säilyttämään lentoliikenne. Esittämämme malli ostopalveluista toisi ne takaisin.