Kansanedustaja Könttä (kesk.) vastasi (KSML 23.9.) kirjoitukseeni (KSML 20.9.) hallituksen budjettipäätöksistä.
Könttä jatkaa keskustan toimistolla sovittua mediastrategiaa, jonka mukaan hyökkäys on paras puolustus tilanteessa, jossa keskustan harmitus nykyiseen talouspolitiikkaan näkyy jo kilometrien päähän.
Vastaavanlaista kokoomuksen syyttämistä on harjoittanut myös eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen väittäessään, että kokoomus ei kannattaisi hallituksen ehdottamia panostuksia koronankriisin akuuttihoitoon.
Tämä ei pidä paikkaansa.
Olemme antaneet tukemme hallituksen jokaiselle lisäbudjetille, joilla mm. testaamiseen tai kunnille on osoitettu lisää määrärahoja ja tulemme niin tekemään jatkossakin. Koronapandemian saaminen kuriin mahdollisimman tehokkaasti on meidän yhteinen tavoitteemme.
Sen sijaan se, mistä me olemme hallitusta kritisoineet, on liittynyt hallituksen talouspolitiikan linjaan. Säätytalolla 2019 tehdyssä vasemmistohallituksen ohjelmassa ei ollut sijaa perinteiselle ja vastuulliselle talouspolitiikalle.
Monet uudistukset on laitettu liikkeelle sillä oletuksella, että jossain vaiheessa joku tekee päätöksiä, joilla työllisyys nousee ja rahaa riittää kaikkeen tarpeelliseen. Tältä keskustankin tukemalta pilvilinnalta tipahti pohja viimeistään nyt budjettiriihessä, kun hallitus jätti lupaamansa työllisyystoimet tekemättä.
Köntän kauniista puheista huolimatta valtionvarainministeriön arvion mukaan päätöksiä yli 30 000 päätösperäisestä työpaikasta ei syntynyt.
Myös yrittäjiltä on loppunut usko hallitukseen. EK:n tuoreen kyselyn mukaan luottamus hallituksen kykyyn edistää yrittäjyyttä ja työllisyyttä suorastaan romahti budjettiriihen jälkeen. Tämän voisi tulkita epäluottamuslauseeksi juuri keskustalle, joka puheidensa mukaan on lähtenyt nykyiseen hallitukseen mukaan puolustamaan yrittäjiä.
Samaan aikaan talouslama kuitenkin edellyttäisi meiltä entistä kunnianhimoisempia toimia työllisyyden ja kilpailukyvyn eteen. Tähän uskoo muun muassa. Ruotsin nykyinen punavihreä hallitus, jonka ensi vuoden budjetista löytyy toimia peräti 75 000 uuden työpaikan luomiseen vuodessa.
Lisäksi budjetista löytyy eväitä juuri Ruotsin kilpailukyvyn parantamiseen ja työn verotuksen alentamiseen. Tästä Suomessakin voisivat toverit keskustan johdolla ottaa mallia.
Olemme ehdottaneet hallitukselle päätöksiä, joilla päästäisiin ulkopuolisten arvioiden mukaan 118 000 työsuhteen lisäykseen. Tämä vahvistaisi julkisen taloutemme pohjaa ja pysäyttäisi nyt jo kaikkia huolestuttavan velkaantumiskierteen.
Samalla se säästäisi tulevat päättäjät Köntänkin esittämältä kysymykseltä siitä, mistä tulevaisuuden palveluista joutuisimme leikkaamaan.
Nämä talkoot ovat meillä kaikilla edessä, jos hallitus jatkaa nykyisellä keskustan ja Köntän tukemalla tekemättä jättämisen tiellä.