Kollega Mäkinen käytti kolumninsa Keskisuomalaisessa (22.5.) kokoomuksen kritisointiin. Hallituksen oma toiminta ei kestä tarkastelua, joten syntipukkeja haetaan muualta. Oikaisen tässä muutaman perättömän väitteen.
Ensinnäkin menokehyksiin palaaminen oli hallituksen oma lupaus, ei kokoomuksen keksintö. Näin lupasivat tänä vuonna sekä ministerit Marin että Vanhanen. Nyt hallitus huutaa kokoomusta syypääksi, kun se ei itse onnistunut täyttämään omaa lupaustaan.
Oikein olisi, että menokehyksissä pysyttäisiin. Talouspolitiikan ennustettavuus, osana kehysmenettelyä, on pitänyt luottoluokituksemme korkealla. Nyt hallitus ottaa jatkuvasti lisää syömävelkaa, eikä huolehdi asemastamme pitkällä tähtäimellä.
Menoja hallitus osaa lisätä, tuloihin ratkaisu on lähinnä velanotto. Toki SDP olisi valmis myös lisäämään eriarvoisuutta sekä kuntien sisällä että niiden välillä työssäkäyvien progressiivisella kuntaverolla.
Keskustelu menokehyksistä niin eduskunnassa kuin mediassa on muistuttanut Kummeli-sketsiä: ”Pena sen siinä viime metreillä keksi. Rikotaan menokehykset ja syytetään sitten kokoomusta, että mistä leikkaatte miljardin”. Ei kuulosta vastuulliselta johtamiselta.
VM:n ennusteen mukaan velkasuhteen kasvu kiihtyy 2030-luvulla ja ylittää sadan prosentin rajan jo 2040-luvun alussa. Se, että velkasuhde olisi 2025-26 melkein sama, ei tarkoita, että velkasuhde tasaantuu. Tämä on naurettavin väite, mitä hallitukselta on kuultu.
Lisäksi hallitus on itse luvannut tehdä päätöksiä kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi kahden miljardin edestä, mutta puoliväliriihessä saatiin kasaan päätöksiä vain 150 miljoonan euron edestä.
VM myös arvioi, että työllisyyspäätöksien vaikutukset eivät suinkaan olleet lähellekään yhtä hyviä kuin edustaja Mäkinen vakuutteli. Itse asiassa hallitukselle eivät valtiovarainministeriön laskelmat edes kelvanneet, kun ne näyttivät hallituksen kannalta niin kovin huonoilta.
Asiantuntijat suosittavat hallitukselle menokehyksiin palaamista. Vuosikymmenien nopeimpaan talouskasvun aikaan alijäämien syventäminen on hölmöä ja lyhytnäköistä talouspolitiikkaa.
Nykyisillä hallituksen toimilla kädet ovat syvällä tulevien sukupolvien taskuissa. Tämän myös edustaja Mäkinen tietää varsin hyvin. Tämäkin on arvovalinta.