Vaalikauden ensimmäinen budjetti on hallitukselle tärkeä paikka. Sen yhteydessä hallitukseen osallistuvat puolueet tekevät päätöksiä siitä, mitä hallitusohjelman kirjauksista pidetään tärkeimpinä. Se on myös oppositiolle ensimmäinen aito mahdollisuus arvioida hallituksen talouspolitiikan uskottavuutta.
Tätä taustaa vasten Rinteen vasemmistohallituksen budjettiesitys on paljastava. Hallitukselle tärkeintä on näyttää hyvältä vailla huolta huomisesta. Sen sijaan Suomen tärkein haaste, hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituksen varmistaminen ja palveluiden turvaaminen työllisyyttä vahvistamalla, ei tunnu kovinkaan tärkeältä. Kohdentamalla nyt miljoonien eurojen poliittisia pikavippejä erinäisiin kohteisiin hallitus yrittää ostaa kansalaisilta hetkellistä hyvää oloa tietäen, että rahaa niiden maksamiseen ei välttämättä löydy.
Hallituksen halua tuhlata tässä tilanteessa ovat arvostelleet niin yrittäjät kuin SAK:kin. Pelko siitä, että budjetin myötä Suomi lähtee holtittoman taloudenpidon tielle, on yrittäjien kommenttien mukaan suuri. Vastaavasti SAK toivoi hallituksen käyttävän nyt realisoitavaa elvytysvaraa oikeaan tarpeeseen. SKAL:in mukaan yksin liikenteelle ollaan tekemässä yli 400 miljoonan euron veronkorotusta, josta maanteiden tavaraliikenteelle kohdistuu 140 miljoonaa euroa vuodessa.
Kokoomus tulee sparraamaan hallitusta tänä syksynä työllisyyden hoidossa. Tuoreet työllisyystilastot kertovat, että työllisyyden kasvu on pysähtynyt ja työllisten määrä ei vuodenvaihteen jälkeen ole käytännössä kasvanut lainkaan. Hallituksen valitseman jahkailun sijasta nyt on aika toimia, jotta 75 prosentin työllisyysaste voidaan saavuttaa ja samalla kattaa hallituksen etupainotteiset menot. Tähän meillä on esittää hallitukselle 16 konkreettista työllisyystoimea.
Hallituksen budjetti kertoo paljon siitä, keiden puolella nykyinen hallitus on. Ahkera keskiluokka ei siihen kuulu. Päätös sekä leikata kotitalousvähennystä että korottaa polttoaine- ja muita veroja merkitsevät asiantuntijoiden mukaan monen keskituloisen lompakkoon usean sadan euron lovea vuodessa. Tämä ei ole reilua niille, jotka ahkeruudellaan kustantavat ison osan veroista ja ylläpitävät kulutusta. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä mieltä esimerkiksi Saarijärveltä Jyväskylään päivittäin autollaan työssään käyvä on hallituksen politiikasta? Keskiluokkaa kurjistavalle politiikalle on vaihtoehto. Tulevasta vaihtoehtobudjetistamme löytyy ratkaisu.
Keski-Suomessa tyytyväinen voi olla muun muassa korkeakoulujen määrärahojen lisäämiseen, poliisien määrän kasvattamiseen ja perusväylänpidon parannuksiin. Myös 18 miljoonan euron suunnitteluraha Tampere-Jyväskylä radalle on hyvä alku. On kuitenkin parasta pitää realismi mielessä. Tässä budjetissa ei tehty päätöksiä itse ratahankkeen nopeuttamisesta hehkutuksista huolimatta. Päätökset tästä tehdään myöhemmin, jos hallituksen rahat riittävät. Toki, varsinainen toteutuspäätös olisi ollut mahdollista tehdä jo ennen suunnittelun valmistumista, jos poliittista tahtoa olisi siihen löytynyt. Hallitus kuitenkin käyttää tulevaisuusinvestointeihin 1,3 miljardia ja tämän lisäksi hallitus lisää lainanottoa 300 miljoonaa euroa. Tätä miljardipottia vasten maakunnan saamat rahat pelkkään suunnitteluun näyttävät hyvin pieniltä.
Hieman huolta aiheuttaa myös investointien puute meille tärkeiden tiehankkeiden osalta. Valtatien 4 kehittäminen Vaajakosken ja Jyväskylän kohdalla sekä Tikkakosken pohjoispuolella jäivät nyt valitettavasti pois. Kaikki tulevaisuusinvestoinnit maakuntaan ovat siis vielä tukevasti— tulevaisuudessa. Töitä hankkeiden eteen on jatkettava laajalla rintamalla. Aika näyttää, jääkö näille hankkeille ylipäätänsä rahaa, sillä jo nyt asiantuntijoiden mukaan Rinteen hallituksen perinnöksi seuraavalle hallitukselle uhkaa jäädä yli 10 miljardin euron sopeutustarve.