Eduskuntavaalien alla yleisönosastot ovat täynnä ehdokkaiden lupauksia siitä, mihin kaikkeen hyvään meillä on jatkossa varaa.
Vähemmistössä ovat ne kirjoitukset, joissa esille nostetaan jaettavien resurssien luojat eli yritykset ja yrittäjät. Samaan aikaan kuitenkin kaikki puolueet tavoittelevat Suomeen myös nykyistä nopeampaa kasvua.
Onpa tarjolla myös puolueita, jotka haluavat nykyistä nopeampaa talouskasvua, mutta katsovat sen onnistuvan parhaiten yrittäjyyden edellytyksiä kurjistamalla. Vai, miten muuten voidaan tulkita vaikkapa SDP:n talouslinjaa?
Puolue uskoo siihen, että talouskasvu kiihtyy kahteen prosenttiin vaikeuttamalla yritysten sääntely-ympäristöä ja kiristämällä yrittäjien verotusta useilla miljardeilla euroilla vuodessa.
Ja ilmeisesti tämäkään ei riitä. Pääministeri Marin unelmoi jo puheissaan Tanskan veroasteesta, joka tarkoittaisi jopa 10 miljardin veronkorotuksia. Maksajina suomalaiset yrittäjät, palkansaajat ja eläkeläiset.
Ja tämä kaikki vain sen takia, että pääministerillä ja SDP:llä ei tunnu olevan kanttia myöntää, kuinka vakavaan tilanteeseen taloutemme on ajautunut heidän vahtivuorollaan.
Kokoomuksessa tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Mekin haluamme tasapainottaa julkisen talouden nykyistä nopeammalla kasvulla. Emme tosin yrittäjiä kurittamalla, vaan heidän toimiaan tukemalla.
Haluamme varmistaa yrityksille kannustavan, vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön ja verotuksen. Monen alan osaajapulaan ehdotamme panostuksia koulutukseen ja työperäiseen maahanmuuttoon. Sujuvoittamalla lupaprosesseja hankimme lisää investointeja Suomeen.
Ikääntyvä Suomi tarvitsee haasteidensa ratkaisemiseksi enemmän yrittäjiä ja yrittäjyyttä. Siirtyykö Suomi tälle tielle, ratkaistaan huhtikuun eduskuntavaaleissa.