Finnair, Swissport, Fazer ja viimeisenä UPM. Tuhannet suomalaiset menettävät työnsä. Tuhansissa perheissä tulevaisuus on huomenna epävarmempi, kun rahaa tulevien kuukausien vuokriin ja lainanlyhennyksiin tai edes ruokaan ei ole välttämättä tarjolla. Korona iskee nyt kaikella voimallaan Suomen talouteen.
Ja jos ja kun koronapandemia edelleen jatkaa jylläämistään meillä ja maailmalla, lisää on valitettavasti tulossa. Viennin ohella myös palveluala ja erityisesti matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-ala on hätää kärsimässä. Sen myötä myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus – laadukkaat julkiset palvelut, terveydenhuolto, koulutus – ovat vaakalaudalla.
Hallitukselta on löydyttävä viisautta ymmärtää tilanteen vakavuus. Nyt tarvitaan määrätietoisia tekoja Suomen kilpailukyvyn, yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi. Ideologiat on laitettava sivuun. Suomen etu on asetettava edelle.
Hallituksen olisi nyt syytä päivittää vanhentunut hallitusohjelmansa korona-aikaan. Joudumme todennäköisesti elämään taudin kanssa vielä pitkään. Nyt on kyse siitä, miten kykenemme sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen. Jos hallituksen vero- ja työllisyyspolitiikkaan ei tule rytminvaihdosta, on suomalaisten yritysten ja työpaikkojen tulevaisuus vaakalaudalla.
Parhaidenkaan talouden asiantuntijoiden työllisyysesitykset eivät kelpaa, jos ne eivät mahdu vasemmistohallituksen ideologiaan. Tästä kielivät ennakkotiedot hallituksen ensi vuoden talousarviota koskevista neuvotteluista. Hallitus halunnee pitää kiinni jääräpäisesti muun muassa suomalaisen viennin kilpailukykyä syövistä verotuspäätöksistä.
Sen sijaan, että hallitus olisi jo kohta puolentoista vuoden ajan toteuttanut rakenneuudistuksia, kuten paikallista sopimista yrityksissä, hallitus on pikemminkin iloinnut siitä, että sen myötävaikutuksella edellisen Sipilän hallituksen kilpailukykytoimet on saatu peruttua. Todennäköisesti juuri nämä ”kirotut” kilpailukykytoimet pitivät juuri Kaipolan kaltaisia yrityksiä pystyssä.
Lisäksi yritysten luottamusta hallitukseen vähentää epävarmuus tulevasta säätelystä ja verotuksesta. Edelliset hallitukset toimivat toisin ja esimerkiksi vuosina 2011-15 Kataisen ja Stubbin hallitukset, joissa SDP oli valtiovarainministeripuolueena mukana, toteutti kunnianhimoisen yhteisöverouudistuksen. Sen seurauksena Keski-Suomeen saatiin hyvinvointia luova uusi biotuotetehdas Äänekoskelle ja pidettiin Jämsäkin elinvoimaisena.
On päivän selvää, että hallituksen tekemisiin on tultava pikainen muutos. On toki hyvää ja arvokasta, että pääministeri Marin on pahoitellut Kaipolan tehtaalta työpaikkansa menettävien kohtaloa ja luvannut heille ja Jämsän seutukunnalle tukipakettia, mutta pidemmän päälle tämä ei riitä.
Hallituksen on ymmärrettävä kriisin syvyys, laitettava ideologiat sivuun ja toimittava sen mukaan suomalaisen työn kilpailukyvyn puolesta. Se on ensi askel sille, että Suomi selviää aidosti mahdollisimman vähin vaurioin tästä meitä kaikkia piinaavasta kriisistä.