Takana on monessakin mielessä poikkeukselliset kuntavaalit. Sitä määritti kaksi teemaa. Korona ja talous.
Korona siksi, että se määritteli milloin ja millä tavalla kuntavaalikampanjaa käytiin. Maaliskuussa vaaleja päätettiin siirtää aivan kalkkiviivoilla pahentuneen koronatilanteen takia huhtikuusta kesäkuulle. Se antoi puolueille mahdollisuuden täydentää monilla paikkakunnilla ehdokaslistojaan – kuka paremmin kuka huonommin.
Toisaalta koronarajoitukset meillä Keski-Suomessakin pakottivat ehdokkaat tekemään tällä kertaa toisenlaista kampanjaa. Perinteisiä vaalikiertueita tai yleisötilaisuuksia ei juuri nähty vaan kampanjaa käytiin somen eri kanavilla. Näillä kaikilla asioilla oli eittämättä myös vaikutusta siihen, millaiseksi vaali muodostui ja ketkä siinä menestyivät. Ainakin matalasta äänestysprosentista meistä jokaisen politiikassa mukana olevan pitää olla huolissaan.
Silti koronaakin tärkeämpi tekijä sunnuntain vaalituloksen takana oli julkisen talouden velkaantuminen ja erityisesti verotuksen nouseminen näiden vaalien ykkösteemaksi. Selkeä enemmistö suomalaisista on huolissaan velkaantumisesta ja ei ole innostunut maksamaan uusia veroja. Siksi kokoomuksen vastuullinen talouspoliittinen linja vetosi äänestäjiin. Kuntavaalien jälkeen kokoomuksen asema hallituksen selkeänä ykkösvaihtoehtona vahvistui.
Samalla vaaliuurnilta lähti hallitukselle keltainen kortti. Viimeinen varoitus erityisesti talous- ja työllisyyspolitiikan linjan korjaamisesta.
Velkarahan jakaminen suomalaisille on lopetettava ja huomiota on annettava myös niille, jotka tämän yhteisen kakun leipovat. Se tarkoittaa nykyistä yrittäjämyönteisempää politiikkaa. Tämä tarkoittaa käytännössä tekoja työmarkkinoiden toiminnan uudistamiseksi ja työllisten määrän lisäämiseksi. Yritys- ja yrittäjämyönteinen linja huutaisi myös sellaista pitkän aikavälin sääntely- ja verotustoimintaympäristöä, joka saisi kotimaiset ja ulkomaiset investoinnit pysyvästi liikkeelle. Elpymismiljardit ovat tässä vain valitettavasti tekohengitystä pahimman yli.
Nähtäväksi jää, onko hallituksella ja erityisesti pääministeri Marinilla halua ja kykyä ottaa äänestäjien viesti vakavasti. Selvää on kuitenkin se, että vaaliromahdus niin keskustan kuin vihreidenkin osalta lisäävät elokuun budjettiriiheen valmistautuvan hallituksen sisäisiä paineita.
Toisaalta talouden kanssa saavat myös painia elokuussa aloittavat uudet kuntapäättäjät. Valtuustoissa laadittavissa kaupunkistrategioissa talouden pitäminen tasapainossa väestön ikääntyessä ja mahdollisen sote-uudistuksen muuttaessa kuntien tehtävä- ja rahoituspohjaa, on haastava tehtävä.
Yksi erityisen vaikea rasti tulee olemaan kuntatyöntekijöiden muuta työväestöä rajumpi eläköityminen. Seuraavan 10 vuoden aikana joka kolmas kuntatyöntekijä jää eläkkeelle, mutta palveluiden pyörittäminen, sote-uudistuksesta huolimatta, vaatii tekijänsä. Miten tämä asia ratkaistaan, jää jokaisen valtuuston päätettäväksi.
Oma lukunsa on hallituksen ideologisen sote-uudistuksen vaikutus isompien kaupunkien ja siten koko Suomen talouteen, sillä samalla kun sote tuo helpotusta monen pienemmän kunnan talouteen, merkitsee se suurten kasvukeskusten muuttumista yhä riippuvaisemmaksi valtiolta tulevasta rahoituksesta. Väistämättä tämä tulee näkymään myös suurten kaupunkien, kuten vaikkapa Jyväskylä, investointikyvyssä. Siksi hallituksena harkitsisin vielä sote-uudistuksen toteuttamista kaavaillussa muodossaan.
Ja lopuksi vielä onnea kaikille uusille valtuutetuille. Vaalitulokset olivat äärimmäisen tiukkoja ympäri Keski-Suomen. Ja onnea myös demareille Jyväskylässä, jotka olivat tiukan kisan jälkeen täällä ykkösiä. Teillä on nyt suurin vastuu talouden sopeuttamisesta Jyväskylässä. Toivottavasti kannatte vastuunne kaupungin hallituksen johtamisessa. Me muut kyllä autamme yhteistyössä teitä tässä valtavassa, kipeitäkin päätöksiä, sisältävässä urakassa.