Hallituksen alkuperäinen tavoite hallitusohjelmassaan oli tasapainottaa julkinen talous vuoteen 2023 mennessä. Viime kevään VM:n arvion mukaan tasapaino edellytti 75 prosentin työllisyyttä ja 60 000 uutta työllistä. Erittäin kannatettava tavoite, ja tämä oli muun muassa keskustan kynnyskysymys hallitukseen menolle.
Hallituksella on nyt tammikuun lopussa käytävässä iltakoulussa käsittelyssä kolmikantaisten työryhmien työllistämiskeinot, joille se oli luovuttanut vallan löytää uusia tapoja työllistää ihmisiä Suomessa.
Julkisuudesta on tihkunut tietoja, että työryhmien työ ei ole tuottanut uusia avauksia työllisyyden parantamiseen tulevaan kehysriiheen.
Keinot kuulemma ovat samat vanhat, kuten mm. muutokset palkkatukeen, työvoimapoliittisiin palveluihin, työvoimakoulutukseen sekä kuntakokeiluihin. Selvää jo tässä vaiheessa on, että ainakaan nämä keinot eivät mitenkään riitä 30 000 tai koko vaalikauden tavoitteeseen 60 000 uudesta työllisestä.
Valitettavasti poliittisesti vaikeita päätöksiä lykätään. Samaan aikaan kuitenkin talouden ennusteet ovat heikentyneet lähes vuoden takaisista hallitusneuvotteluista.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä tilasikin juuri tästä syystä eduskunnan riippumattomalta tietopalvelulta laskelman siitä, mitä esimerkiksi valtiovarainministeriön päivittynyt arvio talouskehityksestä tarkoittaa hallituksen työllisyystavoitteen kannalta.
Kysyimme tietopalvelusta, että paljonko työllisyyden tulisi kasvaa, jotta julkinen talous olisi vuonna 2023 tasapainossa. Tietopalvelu vastaus oli pysäyttävä. Jotta alijäämä tulisi kurotuksi umpeen ainoastaan työllisyyden kasvun ansiosta, pitäisi työllisyyden lisäyksen olla 110000-130000 ennustetta korkeammalla tasolla!
Tiivistetysti voidaan todeta, että eduskunnan tietopalvelun arvion mukaan työllisyysasteen pitäisi nousta noin 77 prosenttiin ja lisätyöllisiä pitäisi siis olla noin 120 000 eikä siis hallituksen alkuperäinen tavoite 60 000. Lisäksi tietopalvelu arvioi, että jos työllisyys ei nouse nykytasolta, joutuu hallitus leikkaamaan julkisia menoja noin 3,6 miljardilla eurolla.
Sanomattakin selvää on, että hallituksen on pikaisesti päivitettävä tilannekuvansa. Koko hallitusohjelmalta on pudonnut pohja pois. Menoja on kyllä lisätty ilman mitään varmuutta tuloista. Löperöstä menopolitiikasta johtuen juoksumatka on tuplaantunut ennen kuin hallitus on edes päässyt työllisyysmaratoninsa lähtöviivalle.
Kysymys nyt hallitukselle kuuluukin. Onko hallitus tosissaan julkisen talouden tasapainon kanssa? Nykytoimet ovat lähinnä vähentäneet työllisyyttä ja lisänneet velkaa. Eduskunnan tietopalvelut arvioi, että hallituksen budjetin verotusta ja sosiaaliturvaa koskevat muutokset laskevat työllisyyttä tänä vuonna 5000 hengellä.
Valtiovarainministeri Kulmuni ja keskusta, vetoan nyt ainakin teihin. Pitäkää kynnyskysymyksestänne julkisen talouden tasapainosta aidosti kiinni. Laittakaa Suomi kuntoon – tehkää todellisia työllisyystoimia.
Kokoomus on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt keinot, joilla eri asiantuntijoiden arvioiden mukaan saataisiin Suomeen vähintään 60 000 uutta työpaikkaa. Tarttukaa nyt pikimmiten ainakin näihin keinoihin ja turvatkaa suomalaisten hyvinvointipalvelut kestävästi ja vastuullisesti.