Marinin hallitus kävi kautensa viimeiseen budjettiriiheen suurten odotusten varjossa.
Moni keskituloinen, veronsa tunnollisesti maksava suomalainen on odottanut hallitukselta toimia tolkuttomaksi käyneiden kustannusten keskellä. Erityinen huoli on ollut sähköstä, jonka hinnat ovat karanneet käsistä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan johdosta.
Lisäksi otsikoissa on ollut vanhustenhoidon hälyttävä tila. Löytyisikö hallitukselta lääkkeitä vanhustenhuollon ja koko hoiva-alan ongelmien ratkaisemiseen?
Budjettiriihessä suomalaisten vaikea tilanne kyllä tunnustettiin ja hallituksen riihitiedotteessa toimenpiteitä riitti sivukaupalla, mutta iso kuva jäi epäselväksi. Samalla hallitus viittasi taas kerran kintaalla sille, kuinka paljon mikäkin maksaa.
Kyky priorisoida ja valita tehokkaimpia keinoja puuttui, ja näin eduskuntavaalien alla tärkeämpää oli jakaa rahaa laajalti. Velkaa otetaan tälläkin kertaa yli kahdeksan miljardia euroa ilman mitään työllisyyttä tai julkista taloutta vahvistavia päätöksiä.
Hyvä esimerkki hallituksen helmasynnistä on riihipäätöksiin kuuluva sähköpaketti, jonka perusidea on kannatettava, mutta toteutus sekava. Nyt kotitalousvähennyksen yhteyteen luodaan mekanismi, jolla omavastuuosuuden ylittävästä osasta korvataan hakijalle tietty suhteellinen osuus sähkökuluista.
Jos tarkoituksena tällä elementillä oli tukea keskituloisten kotitalouksien ostovoimaa, miksi tätä 300 miljoonan euron pottia ei kohdennettu suoraan tuloverojen alentamiseen? Tämä olisi samalla toiminut myös työllistämiskeinona.
Myös vastaus hoiva-alan ja vanhusten hoidon kriisiin jäivät kuulematta. Hoiva-avustajien koulutusmääriä kyllä kasvatetaan, mutta mitä toimia hallitus aikoo tehdä muutoin hoivakriisin ratkaisemiseksi? Jätämmekin ensi viikolla välikysymyksen vanhustenhoidon vaikeasta tilanteesta.
Budjettiriihen jälkeen seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa reilut 200 päivää. Samalla tämän hallituksen perintö seuraajalleen on jo tiedossa. Jättimäinen velkavuori.
Itsenäisyytemme ensimmäisen sadan vuoden aikana valtio velkaantui noin 100 miljardia. Käytännössä siis miljardin vuodessa. Nyt neljässä vuodessa tämä vasemmistohallitus on ottanut velkaa 40 miljardia lisää, eli noin kymmenen miljardia vuodessa. Olisikin hienoa kuulla hallituspuolueidemme edustajilta, että oliko tämä kaikki ihan välttämätöntä? Eikö siis mistään olisi voinut tinkiä?
Tällaiseen ei voi tyytyä. Suomalaiset ansaitsevat parempaa. Näin rajulle velkaantumistahdille on saatava stoppi. Tällaisen vaihtoehdon kokoomus tulee esittämään syksyn päätteeksi julkaistavassa vaihtoehtobudjetissa.