Keskisuomalaisessa (9.8.) oli pysäyttävä uutinen. Hoitojonot ja hoitovelka ovat kasvaneet ennätyksellisen suuriksi.
Päivystykset niin Jyväskylässä kuin ympäri maata ovat erittäin ruuhkaisia ja jatkohoitoa on jouduttu odottamaan kohtuuttomia aikoja. Jopa ambulanssien vastaanottoon päivystyksessä on jonoa.
Hallituksen vastaus tähän huoleen on ollut erikoinen. Henkilöstömitoituksia pusketaan puutosaloilla edelleen eteenpäin.
Nyt huonokuntoisia vanhuksia odottaa kotihoidossa ja sairaalapaikoilla, kun heille ei ole tarjota hoivapaikkoja.
Hallitukselta on unohtunut se, että henkilöstöä ei saada lisää sillä, että vaatimus kirjataan lakiin, mikä toki ajatuksena on hieno.
Hoivan saatavuuden näkökulmasta yhtä järjetön hallituksen hanke on ollut toimivan Kela-korvausjärjestelmämme viimeisimmät leikkaukset.
Hallituksen sote-ministerityöryhmä päätti maaliskuussa 2022 yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksien purkamisesta, jotta vanhuspalvelujen hoitajamitoitus saadaan rahoitettua.
Moni käyttää yksityisiä terveydenhuollon palveluita juuri siksi, että julkisen sektorin palveluihin ei pääse. Kelan korvaamista lääkäripalveluista esimerkiksi silmälääkärin ja gynekologin palveluita ei ole edes saatavilla kuntien terveyskeskuksista.
Tuskin hallitushaan haluaa tässä tilanteessa sitä, että suurin osa näiden yksityisten palveluiden käyttäjistä päätyy ruuhkauttamaan julkisen sektorin hoitojonoja?
Ehkäpä nyt olisi aika ottaa aikalisä, kuten myös jo hallituksen sisältä on vaadittu? Kela-korvauksien lopullinen alas-ajo on lopetettava.
Myös henkilöstömitoituslain vaatimuskriteerit on arvioitava uudelleen tai vähintäänkin lisättävä reilusti siirtymäaikaa 0,7 mitoituksen vaatimuksen osalta. Kauniiden ajatusten sijaan tarvitsemme Suomeen nyt realismia ja yhteistyötä asian korjaamiseksi.