Erikoissairaanhoidon työjakoa ja keskittämistä ollaan jälleen muuttamassa. Erityisesti vaativaa kirurgiaa keskitetään yliopistosairaaloihin.
Mikäli kaavaillut muutokset astuvat voimaan, tulevat viiveet etenkin syöpäsairauksien hoidossa väistämättä kasvamaan. Pahimmillaan maakuntien keskussairaaloiden kirurginen päivystysvalmius tulee heikkenemään, koska osaajat siirtyvät työhön sinne, missä ammattitaitoa voi käyttää ja kehittää.
Monet leikkaavat erikoislääkärit hoitavat laajasti myös ei-leikattavia potilaita. Erikoislääkärien siirtyessä pois, heikkenee erikoissairaanhoidon laatu ja saatavuus olennaisesti.
Erikoissairaanhoidon ja erityisesti vaativien hoitojen keskittämistä toki tarvitaan, mutta keskittämisen pitää perustua korkeaan osaamisen ja sen tuomaan laatuun ja vaikuttavuuteen.
Tällä hetkellä keskittäminen perustuu liian paljon sairaaloissa tehtävien toimenpiteiden ja leikkausten määriin – ei laatuun ja vaikuttavuuteen.
Korkeaa osaamista on laajalti myös muualla kuin yliopistosairaaloissa. Erikoissairaanhoidon keskittäminen pitää uudistaa osana sote-uudistusta, ja asettaa keskittämisen perustaksi palvelujen laatu ja vaikuttavuus.
Edellinen hallitus muutti erikoissairaanhoidon keskittämisasetusta vuonna 2018.
Asetuksen toimeenpanon aikana ja jälkeen kuitenkin hyvin nopeasti huomattiin, etteivät tehdyt muutokset olleetkaan kaikilta osin järkeviä, vaan jopa heikensivät erikoissairaanhoidon palveluja. Tästä syystä tilannetta päätettiin tuolloin arvioida uudelleen ja korjata asetusta.
Nykyhallitus on nyt kuitenkin tekemässä muutoksia mahdollisesti jo tällä viikolla, jotka entisestään heikentäisivät maakuntien erikoissairaanhoito- ja päivystyspalveluja.
Vaadimme nyt aikalisää. Millään pikkumuutoksilla olemassa olevaa asetusta ei korjata, ja tässä tilanteessa meillä ei ole varaa palvelujen heikentämiseen.
***
Yhteiskirjoitus kansanedustaja Paula Risikon kanssa