Suomalaisten nuorten tilanteesta kuuluu hyviä uutisia. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten osuus on laskenut huomattavasti viime vuosina. Tilastokeskuksen vuosikeskiarvoon perustuvien lukujen mukaan NEET-nuorten osuus 20–24-vuotiaista oli vuonna 2015 noin 15%. Vuonna 2018 osuus oli laskenut, heitä oli enää 11,8%.
Erityisesti ilahduttavaa on nuorten miesten tilanne. Kun vuonna 2015 heistä lähes 17% oli työn ja koulutuksen ulkopuolella, on vastaava luku nyt alle 12%. Erinomaista on myös se, että lähes kaikki perusopetuksen päättävät hakevat koulutukseen ja koulutuspaikkoja on tarjolla koko ikäluokalle.
Rohkaisevat tulokset ovat täsmätoimien ansiota. Syrjäytymisen vähentämisen kannalta keskeiset toimet tällä hallituskaudella ovat kohdistuneet nuorten tavoittamiseen matalalla kynnyksellä sekä heidän hyvinvointinsa, opiskelu- ja työllistymisvalmiuksiensa ja -mahdollisuuksiensa kohentamiseen. Palkkatukea on kohdennettu nuorille, ja koulutustarjontaa on lisätty ja kohdennettu.
Kehitys on ollut siis hyvä ja kaikkea muuta kuin oppositio on väittänyt. Kaikkiaan NEET-nuorten osuus on vähentynyt Jämsän asukasluvun verran toisin kuin viime hallituskaudella, jolloin syrjäytyneiden määrä kasvoi. Tuolloin kaikki tämän asian vastuuministerit tulivat SDP:stä. Ristiriita on melkoinen puheiden ja tekojen välillä.
Tehokasta nuorten syrjäytymistä vähentävää täsmäpolitiikkaa pitää jatkaa. Visaisin haaste meillä on ylisukupolvisen syrjäytymisen vähentämisessä. Olennaista tässä on herätä oppimiseen tai nuoren henkiseen hyvinvointiin liittyviin ongelmiin jo aiemmin kuin peruskoulun loppuvaiheessa.
Tehokkaimpia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tässä ovat valtiontalouden näin salliessa panostus varhaiskasvatukseen ja esiopetuksen pidennys kaksivuotiseksi. Lisäksi meidän on panostettava peruskoulussa sekä opintojen ohjaukseen että moniammatillisen tuen vahvistamiseen.