Keski-Suomi on elänyt viime vuodet vahvan talouskasvun aikaa. Työllisyys on lisääntynyt tuhansilla työssäkäyvillä ja monessa kodissa tulevaisuus näyttää valoisalta.
Keski-Suomen kasvun kätilöinä ovat olleet maakunnan yrittäjät, joilta on löytynyt uskoa tulevaisuuteen. Halua ottaa ja kantaa riskiä investointeihin ja työllistämiseen on myös madaltanut tällä vaalikaudella harjoitettu yrittäjyysmyönteinen talous- ja työllisyyspolitiikka.
Tätä taustaa vasten onkin ollut yllättävää, miten vähän taloudesta, työllisyydestä ja yrittäjyydestä on keskusteltu näissä vaaleissa. Esillä ovat olleet muut teemat ja suurinta ääntä ovat pitäneet työllä kerrytettyä yhteistä hyvää jakavat miljardilupauksillaan. Yhteisen hyvän kerryttämisestä on puhuttu vähemmän.
Silti juuri nyt olisi tämän keskustelun paikka. Perustelut tähän löytyvät talousasiantuntijoiden tuoreista ennusteista. Viimeksi muutama päivä sitten valtiovarainministeriö ennusti Suomelle hidastuvaa, alle 1,5 prosentin, kasvua. Samalla työllisyysasteen nousu jämähtäisi 73,3 prosentin tasolle. Myös tuoreimmat uutiset Keski-Suomen taloudesta valitettavasti tukevat näkemystä hiipuvasta kasvusta.
Kun talouden kasvu hidastuu tai muuttuu miinusmerkkiseksi, valtion ja kuntien velka uhkaa kasvaa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan valtion velka kasvaa 12 miljardilla eurolla seuraavalla vaalikaudella ja vauhti vain kiihtyy 2020-luvun loppupuoliskolla väestön ikääntymisestä johtuvien menojen kasvaessa. Tämä on tilanne ilman mitään uusia menolisäyksiä ja vaalilupauksia.
Seuraavan hallituksen tärkein tavoite onkin mielestäni vastuullisen talous- ja työllisyyspolitiikan jatkaminen. Jotta yhteiset rahat riittävät kaikkien arvostamiin hyvinvointipalveluihin, meidän on nostettava työllisyysasteemme vähintään 75 prosenttiin, mieluusti korkeammallekin.
Myönnän, toisin kuin monet miljardilupaajat, että tie tähän tavoitteeseen ei tule olemaan helppo. Tarvitaan isoja rakenteellisia uudistuksia niin työmarkkinoilla, verotuksessa, sosiaaliturvassa kuin koulutuksessakin. Esimerkiksi yrityskohtaisesta paikallisesta sopimisesta ja elinikäisestä mahdollisuudesta oppia on tehtävä totta.
Tarvitaan myös jatkoa yrittäjyysmyönteiselle politiikalle. Muutamien puolueiden ajamat mittavat yritysverotuksen kiristykset olisivat tässä tilanteessa myrkkyä niin koko Suomen kasvulle kuin Keski-Suomen elinvoimallekin. Elämme aktiivisesta yritystoiminnasta, joka synnyttää työpaikat ja mahdollistaa veroeurojen kertymisen. Työpaikkojen luomisen tieltä pitää edelleen myös poistaa turhia normeja ja byrokratiaa.
Kun vaalit lähestyvät, jokaisen äänestäjän pitää valita hunajaisten miljardilupausten ja vastuullisen talouspolitiikan väliltä. Uskon ja toivon, että suomalaiset näkevät löysien puheiden läpi ja valitsevat vastuunkannon niin nykyhetkestä kuin tulevista sukupolvistakin.