Valtakunnallinen Liikuntafoorumi (28.-29.10.) Jyväskylässä on nyt takanapäin. Ansiokkaiden esitysten ja esiintyjien sijaan lisäksi mielenkiintoista antia oli tarjolla kulisseissa. Paikalla nimittäin olivat kaikki ne tahot, jotka ovat päättämässä Hippos2020-hankkeen pääsystä valtakunnallisesti merkittävien liikuntapaikkahankkeiden joukkoon. Tämä status on merkittävä, sillä se avaisi valtion kukkaron nyörejä jopa miljoonilla euroilla.
Olimme mm. kaupunginjohtaja Koiviston kanssa perustelemassa hankkeen merkitystä valtiovallalle. Keskustelimme asiasta esimerkiksi urheiluministerin, liikuntaneuvoston ja Suomen olympiakomitean edustajien kanssa. Nämä ovat ne tahot, joilla on suurin sananvalta asiassa. Nopeana yhteenvetona on todettava, että valoa on tunnelin päässä jo näkyvissä.
Yksi suuri syy tähän on se, että viime hallituskauden lopulla julkaistu Suomen ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko antaa nyt mahdollisuuden rahoittaa myös kokonaisuuksia, kuten Hippos2020- hanketta. Jatkossa valtion tuki ohjataan ensisijaisesti laajoja käyttäjäryhmiä ja myös omatoimista liikuntaa palveleviin hankkeisiin, mutta myös huippu-urheilun kilpailu-, valmennus-, tutkimus- ja harjoitteluolosuhteiden rakentamiseen sekä suurtapahtumien järjestämisen kannalta valtakunnallisesti merkittäviin hankkeisiin.
Olin aikoinani suunnittelemassa tätä liikuntapoliittisen selonteon osiota yhdessä silloisten hallituspuolueiden kanssa. Tarkoituksenamme oli juuri laventaa liikuntapaikkarakentamisen tulkintaa koskemaan myös laajemminkin liikunnan ja urheilun kokonaisuuksia ja erilaista osaamista. Jyväskylän hanke ei historian valossa ole ollut ainoa, joka on tästä vanhasta tulkinnasta kärsinyt. Nyt näyttää siltä, että kirjaus on ollut onnistunut, sillä suhtautuminen uuden linjauksen mukaisiin hankkeeseen on muuttunut kaikilla tasoilla positiivisempaan suuntaan.
Alueellinen liikuntaneuvosto, johon kuuluvat Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjanmaa, linjasi jo aiemmin, että Hippos2020- hanke kuuluisi valtakunnallisten hankkeiden joukkoon. Nyt samaa linjausta odotetaan olympiakomitean hallitukselta, joka tekee päätöksensä piakkoin olosuhdetyöryhmänsä esityksestä. Selvää on, että kaupungin tavoite on päästä valtakunnallisista hankkeista vähintään kolmen joukkoon.
Jos, ja toivottavasti kun, päätös on positiivinen, siirtyy hanke seuraavaksi valtion liikuntaneuvoston pöydälle. Yleisesti ottaen hankkeet, jotka saavat hyväksynnän alueelliselta liikuntaneuvostolta sekä pärjäävät olympiakomitean rankingissa, pärjäävät myös valtion liikuntaneuvostossa. Siksi hankkeen perustelu juuri olympiakomiteaan on ollut erityisen tärkeää.
Toivoa sopii, että Suomen olympiakomitea näkee nyt hankkeessa sen potentiaalin, johon me vahvasti Jyväskylässä uskomme. Jos näin käy, niin miljoonien siemenraha valtiolta kannustaisi varmasti myös uusia sijoittajia mukaan Hippos2020-hankkeeseen. Sijoittajat tekevät kannattavuuslaskelmia hyvin todennäköisesti useammankin hankkeen kohdalla. Siihen yhtälöön tällä valtion rahalla voi olla ratkaiseva vaikutus.
Elämme nyt mielenkiintoisia aikoja Jyväskylässä. Liikuntapääkaupungin unelma elää.