Julkaistu Verkkouutisten blogissa 13.12.2023
Politiikan syyskauteen on kuulunut monenlaisia käänteitä ja kriisejä. Mediassa ja eduskunnassa on käyty milloin keskustelua edellisen hallituksen sote-uudistuksen myötä kärjistyneestä hoivakriisistä, hallituksen talouspolitiikan virityksen oikeellisuudesta tai Suomen turvallisuudesta. Kaikissa näissä keskusteluissa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on pärjännyt hyvin.
Toinen vähemmän palstatilaa saanut onnistuminen Orpon hallitukselta on ollut kesällä sovitun hallitusohjelman toimeenpano. Monissa asioissa ollaan jo pitkällä, kuten vaikkapa hallitusohjelmaan kirjatussa lupauksessa keventää suomalaisten – kansalaisten ja yritysten – sääntelyä.
Työ- ja elinkeinoministeriöön on jo nimittäin perustettu uusi ministeriöiden välinen hallinnollisen taakan keventämisen ja norminpurun ohjausryhmä. Sen tavoitteena on käydä läpi kunkin ministeriön virkatyönään laatimia listoja eri hallinnonaloilta löytyvistä vanhentuneista tai kansalaisten arkea ja yritysten toimintaa haittaavista normeista.
Toisena tehtävänä ohjausryhmällä on vastata hallitusohjelmasta löytyvän ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatteen toteuttamisesta. Tällä periaatteella estetään yritysten hallinnollisen taakan kasvaminen – eli jokaista lisää taakkaa tuovan säädöksen vastapainoksi hallitus sitoutuu keventämään hallinnollista taakkaa toisaalta.
Tukea tämä ohjausryhmä tulee nyt saamaan myös eduskunnasta, jossa hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat käynnistäneet omaa työtään hallitusohjelmassa sovitun 300 vanhentuneen normin purkamiseksi. Ensimmäiset listat purettaviksi ehdotetuista normeista valmistuvat ensi kevään kehysriiheen mennessä.
Paras ja ajankohtaisin tieto nykyisen sääntelyn toimivuudesta tai toimimattomuudesta on jokaisessa suomalaisessa yrityksessä ja kotitaloudessa. Siksi pyytäisinkin apuanne tällä hetkellä toimimattomalta tuntuvan byrokratian ilmiantamisessa. Huomio voi olla pieni tai suuri, sillä kaikki huomioidaan. Tavoitteena on rakentaa Suomi, joka toimii nykyistä paremmin niin kansalaisten kuin viranomaistenkin näkökulmasta.
Onnistuessaan norminpurku vaikuttaa eri tavoilla. Jos purku kohdistuu kokonaisiin hallinnonaloihin, voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Ihmisten ja yritysten tapauksessa säästyy aikaa, vaivaa ja rahaa. Kaksi kotimaista esimerkkiä ovat tässä valaisevia.
Esimerkiksi telealan vapauttaminen vuonna 1994 oli lähtölaukaus Suomen irrottamiselle 1990-luvun alun lamasta. Tuolloin tehdyt fiksut päätökset sääntelystä teki Suomesta Euroopan pioneereja. Lähes kolme vuosikymmentä toiminut vapaa kilpailu on tuonut kattavat ja hinnaltaan edulliset telepalvelut suomalaisten ulottuville. Mobiilipalvelut ovat Suomessa edullisia, vaikka pieni väestö ja pitkät etäisyydet eivät lähtökohtaisesti luo hyviä edellytyksiä edullisille hinnoille.
Toisaalta joskus vain yhdellä järkevällä norminpurkupäätöksellä voi olla iso ja positiivinen kansantaloudellinen vaikutus. Toissa vaalikaudella Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tekemä päätös kaupan aukiolosääntelyn poistamista johti työn tuottavuuden kasvuun vähittäiskaupan alalla yli puolet nopeammin kuin muilla sektoreilla. Järkevä sääntely on ennen kaikkea kilpailuetu.
Yritysten hallinnollisesta taakasta puhuttaessa ei saa toki unohtaa Euroopan unionin roolia, joka erityisesti nykyisen komission aikana on entisestään kiihtynyt. Suomen yrittäjien tekemän tutkimuksen mukaan Euroopan unionissa ja Suomessa vahvistetaan yhteensä vuosittain jopa 3000 uutta säädöstä jo olemassa olevan sääntelyn päälle. Sinällään hyvää tarkoittavilla yksittäisillä esityksillä EU ja Suomi, EU säädösten tunnollisena soveltajana, on ajanut itsensä nurkkaan.
Siksi on hyvä, että Orpon hallituksen ohjelmassa on selkeät kirjaukset siitä, että hallitus ei lisää kilpailukykyä haittaavaa ylimääräistä taakkaa EU-sääntelyn kansallisessa toimeenpanossa ja pyrkii vähentämään Suomi-lisää sääntelyssä. Lisäksi hallitus pyrkii vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa lisäävää EU-sääntelyä.
Ensi keväällä koittavat EU-vaalit ovatkin tässä mielessä myös sääntelyvaalit. Mitä enemmän EU-parlamenttiin saadaan edustajia ajamaan nykyistä järkevämpää sääntelyä, sitä todennäköisemmin myös ensi vuonna aloittava uusi komissio tällaista ohjelmaa alkaa myös toteuttamaan.