View allBlogikirjoitusLehtikirjoituksetMuut
Sort by dateSort by name
DescendingAscending

PERUSTULO TÖRMÄÄ OMAAN MAHDOTTOMUUTEENSA

Muut

PERUSTULO TÖRMÄÄ OMAAN MAHDOTTOMUUTEENSA Vihreiden kansanedustaja Touko Aalto tarjoaa kolumnissaan (KSML 16.6.) perustuloa ihmelääkkeeksi nykysosiaaliturvan ongelmiin. Samalla Aalto leimaa vastikkeelliset mallit pakottaviksi ja kutsuu vastikkeetonta perustuloa vapauttavaksi. Todellisuudessa Aallon tarjoama perustuloratkaisu voisi pahimmillaan lisätä syrjäytymistä ja köyhyyttä sekä vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen. Samoilla linjoilla on OECD. Kevään maaraportissa se arvioi vastikkeettoman perustulon lisäävän eriarvoisuutta ja köyhyyttä.…

Details

PÄÄTTÄJÄT PULASSA TEKOÄLYN JA ALUSTATALOUDEN KANSSA

Muut

PÄÄTTÄJÄT PULASSA TEKOÄLYN JA ALUSTATALOUDEN KANSSA Päättäjien yksi helmasynneistä on sinisilmäinen hurahtaminen teknologian kehittymisestä johtuviin muoti-ilmiöihin. Veronmaksajien rahaa ja poliittista pääomaa on vuosien saatossa poltettu milloin UMTSien, milloin korkealentoisten tietoyhteiskuntahaaveiden perässä. Jälkikäteen eletty elämä on osoittanut, että lopputulos ei olisi ollut olennaisesti huonompi, jos poliitikkojen kohkaaminen aiheen ympärillä olisi ollut vähäisempää. Teknologiaa ja sen kehitystä…

Details

SUOMALAISTEN DIGITAIDOT KUNTOON

Muut

SUOMALAISTEN DIGITAIDOT KUNTOON Suomalainen työelämä muuttuu kovaa vauhtia. Digitaalisuus, siihen liittyvät sovellutukset ja toimintatavat sekä sähköiset työkalut arkipäiväistyvät. Oikein käytettynä ne myös helpottavat työtehtävien hoitoa ja parantavat työn tuottavuutta. Työtehtävien, hallinnon ja monen muun elämänalueen sähköistyminen voi kuitenkin myös asettaa ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, millaisella tasolla digitaidot ovat. Erityisesti erot sukupolvien välillä voivat…

Details

VAKAUTUVA VAI VELKAINEN TULEVAISUUS?

Muut

VAKAUTUVA VAI VELKAINEN TULEVAISUUS? Suomen talouspolitiikan pelikirjassa yksi tavoite on ollut kaiken a ja o useamman vuosikymmenen ajan: Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on säilytettävä tuleville sukupolville Euroopan nopeimmin ikääntyvästä väestöstä huolimatta. Lähes kaikkien 1990-luvun laman jälkeisten hallitusten mukaan paras väline tavoitteen saavuttamiseksi on ollut vakaa, tasapainoinen ja vahva valtiontalous. Aina tämän periaatteen noudattaminen ei ole ollut kovin…

Details

HALLITUS UUDISTAA LUKIOITA OPPILAIDEN PARHAAKSI

Muut

HALLITUS UUDISTAA LUKIOITA OPPILAIDEN PARHAAKSI Hallitus julkaisi pari viikkoa sitten esityksensä uudesta lukiolaista. Tämän lisäksi hallitus päätti vahvistaa lukiorahoitusta 8,5 miljoonalla eurolla kehysriihessä. Muutokset entiseen ovat merkittäviä. Ja uteliasta keskustelua sen ympärillä riittää. Itse huomasin sen, kun luonani eduskunnassa vieraili 140 laukaalaisia lukiolaista. Viestini heille oli, että uusi lukio on kansainvälisempi ja joustavampi, vahvaa yleissivistystä…

Details

ANTTI RINTEEN POHJAT

Muut

ANTTI RINTEEN POHJAT Viikolla eduskunta käsitteli hallituksen kehysriihessä sopimaa julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2019-22. Päähuomion kipakassa keskustelussa sai hallituksen työllisyyspolitiikka, erityisesti kaavaillut uudet toimet nuorten työllisyyden ja pk-yritysten työllistämisedellytysten vahvistamiseksi. Samalla kävi ilmi se, ettei vasemmisto-oppositiota kiinnosta eniten työllistävien mikro- ja pk-yrittäjien työllistämiskynnyksen alentaminen. Ei, vaikka asiantuntijoiden mukaan yksilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen toisi mukanaan viisinumeroisen määrän…

Details

NORMINPURKULISTALLA ISOJA JA PIENIÄ ASKELIA SUJUVAMMAN ARJEN JA TYÖLLISYYDEN PUOLESTA

Muut

NORMINPURKULISTALLA ISOJA JA PIENIÄ ASKELIA SUJUVAMMAN ARJEN JA TYÖLLISYYDEN PUOLESTA Hallitus päätti kehysriihessä monien muiden hyvien päätösten ohella jatkaa Suomen rohkeaa uudistamista osoittamalla yli 85 uutta norminpurkukohdetta. Ministeriöiden itsensä tekemien ehdotusten ohella norminpurkukohteita olivat kartoittamassa kunkin hallituspuolueen eduskuntaryhmän purkukoordinaattorit. Tässä ryhmässä allekirjoittaneen lisäksi työskentelivät Olavi Ala-Nissilä (kesk) ja Kaj Turunen (sin). Saavutettuun lopputulokseen voi olla…

Details

SUOMALAISET ANSAITSEVAT PAREMMAN SOSIAALITURVAN

Muut

SUOMALAISET ANSAITSEVAT PAREMMAN SOSIAALITURVAN Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on monen sukupolven työn tulos. Se näkyy meidän arjessamme hyvänä elintasona. Ylisukupolvisena ja edelleen tärkeänä tavoitteena meillä suomalaisilla on ollut yhteiskunta, jossa jokaisella olisi hyvä olla, ja jossa jokainen pysyisi mukana. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen ytimessä on ollut sosiaaliturvajärjestelmä, jota kukin päättäjäsukupolvi on korjannut tahtonsa mukaan. Tätä nykyä sosiaaliturvan piiristä myönnetään…

Details

YKSI-YHDESTÄ –PERIAATE LAAJEMMIN KÄYTTÖÖN ERI MINISTERIÖISSÄ

Muut

YKSI-YHDESTÄ –PERIAATE LAAJEMMIN KÄYTTÖÖN ERI MINISTERIÖISSÄ Suomen kaltaisen avoimen ja kansainvälisen hyvinvointiyhteiskunnan pyörittäminen edellyttää ajantasaista lainsäädäntöä. Lisäksi muuttuva maailma tuo joka päivä lisää tarpeita sääntelyn lisäämiselle. Tässä kehityksessä me kansakuntana olemme pysyneet hyvin mukana. Silti ei voida kieltää myöskään sitä, että uusilla laeilla ja säädöksillä on myös varjopuolensa. Pahimmillaan se näkyy yrittäjien heikentyneinä toimintaedellytyksinä tai…

Details

TOLKKU KÄTEEN YMPÄRISTÖLUPIEN MÄÄRÄSSÄ JA LUPAPROSESSIEN KESTOSSA

Muut

TOLKKU KÄTEEN YMPÄRISTÖLUPIEN MÄÄRÄSSÄ JA LUPAPROSESSIEN KESTOSSA Suomi, kuten muutkin Pohjoismaat, ovat edistyksellisiä yhteiskuntia, mitä tulee ympäristön suojeluun ja luonnonvarojen vastuulliseen hyödyntämiseen. Perusteet näille on kirjoitettu kussakin maassa lakiin ja asiantuntevat viranomaiset valvovat niiden toteutumista. Tästä pohjoisesta vihreydestä onkin muodostunut kaikille Pohjoismaille valtti profiloitua kestävän kehityksen edistäjinä globalisoituvassa maailmassa. On kuitenkin myönnettävä, että erojakin maiden…

Details