TALOUS JA TYÖLLISYYS KOHENEVAT JA HYVÄ NIIN

Vielä vuosi sitten punavihreä oppositio puhkui punaisena, että hallitus ei tule saavuttamaan tavoitteitansa. Tulokset kuitenkin puhuvat puolestaan − talous kasvaa ja hallitus on saavuttamassa kaikki keskeiset talouspoliittiset tavoitteensa.

Julkinen talous on tasapainottumassa ensimmäisen kerran sitten finanssikriisin. Ekonomistit arvioivat hallituksen saavuttavan 72 prosentin työllisyysasteen jopa etuajassa. Kaikkein konkreettisimmin vaikutukset tuntuvat työpaikan saaneiden työttömien perheiden arjessa. Tämä trendi on myös näkynyt positiivisesti maakunnassamme. Keski-Suomessa oli toukokuun lopussa 2 783 (–16,5%) työtöntä työnhakijaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Kesälomille on siis siirrytty tänä vuonna hyvien talousuutisten saattelemana. Valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki nostivat tämän vuoden talousennusteitaan lähes kolmeen prosenttiin. Tilastokeskuksen tuoreimman arvion mukaan työllisyysaste on kasvanut 71,4 prosenttiin ja työllisten määrä on kasvanut vuoden takaisesta lähes sadallatuhannella.

KASVUN TAUSTALLA on hyvä maailmantalouden suhdanne, mutta oma keskeinen merkityksensä on ollut myös hallituksen toimilla. Veropolitiikalla on tuettua kasvua ja työllisyyttä sekä kompensoitu kilpailukykysopimuksen vaikutuksia palkansaajille. Hallitus on huolehtinut Suomen kilpailukyvystä sekä purkanut normeja työn ja yrittämisen tieltä.

Sipilän hallitusohjelmaa moitittiin aluksi kovin sanoin liian kokoomuslaiseksi. Toisaalta näillä kasvuluvuilla voi todeta, että tämä lähestymistapa on ollut oikea. Selvää on, että julkisen talouden kuntoonlaitto on vaatinut myös sopeutuksia, mutta THL:n ja VATT:n selvityksen mukaan hallituksen talouspolitiikka ei ole kasvattanut tuloeroja, kun huomioidaan myös vaikutukset työllisyyteen. Tätä ei oppositiokaan pysty mielikuvilla muuksi vääntämään.

Nopea kasvu on luonut uuden ongelman − pulan osaavasta työvoimasta. Hallitus on helpottanut akuuttia työvoimatarvetta 60 miljoonan osaamispaketilla, jolla muun muassa lisätään nopeasti täydennys- ja muuntokoulutusta. Kokoomus on myös pitänyt aktiivisesti esillä tarvetta luopua ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta. Työikäinen väestömme vähenee ja hyvinvointivaltion kasvava rahoitustaakka asettuu kaventuville hartioille.

TÄLLÄ HALLITUSKAUDELLA on otettu askelia oikeaan suuntaan, mutta uudistamistarvetta on yhä. Vaikka valtion velkaantumisvauhti on hidastanut, ottaa valtio yhä uutta velkaa. Noususuhdanteen huipullakaan tulomme eivät riitä menojen kattamiseen. Tärkeiden hyvinvointi- ja koulutuspalveluiden rahoitus on saatava kestävälle pohjalle.

Kokoomus on esittänyt kannustavaa yleistukea nykysosiaaliturvan vaihtoehdoksi ja haluaa jatkaa työn verotuksen keventämistä. Paikallista sopimista ja yrittäjyyden edellytyksiä on edelleen vahvistettava. Yritysten menestyksen positiiviset vaikutukset heijastuvat koko yhteiskuntaan työllisyyden ja verotulojen kasvuna. Menestyvät yritykset ovat koko hyvinvointimme rahoituksen perusta.

Hyvä suhdannetilanne ei ole korjannut rakenteellisia ongelmiamme. Vaikka juuri nyt talous ja työllisyys kasvavat, meidän pitää varautua jo seuraavaan laskusuhdanteeseen. Protektionismin ja kauppasotien laajentumisen uhat ovat myrkkyä Suomen kaltaiselle pienelle vientitaloudelle. Uudistusten kanssa ei ole syytä viivytellä. Hyvinvointivaltion remonttiin on tartuttava poutasäällä ennen seuraavaa ukkosrintamaa.