Pääkirjoitus puolusti Keski-Suomea – samoin kuin hallitus

Julkaistu Keskisuomalaisessa 12.9.2023 Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa 6.9. oli räväkkyyttä sekä osin perusteltuakin huolta Jyväskylän ja muiden merkittävien, isojen kaupunkien puolesta. Hyvä niin, koska Jyväskylän ja laajemmin Keski-Suomen etua on ajettava kaikissa tilanteissa sekä kaikissa poliittisissa kokoonpanoissa. Tunnistamme kyllä pääkirjoituksessa esitetyn huolen siitä, että kaikki maakuntamme oppositiokansanedustajat eivät halua esimerkiksi puolustaa maakuntalentoja. Tämä ei kuitenkaan poista sitä…

KESKI-SUOMI TARVITSEE TÄSMÄTEKOJA

Jokaisella Suomen alueella on omat ominaispiirteensä. Pohjanmaan rannikkoseutua kuvataan usein Suomen yrittäjämyönteisimmäksi alueeksi, kun taas Oulun seutua on pidetty teknologian keskuksena. Meidän keskisuomalaisten yksi näkyvimmistä ominaispiirteistä vientivetoisena maakuntana on kyky toimia talouden kuumemittarina. Meillä tapahtuneet muutokset talouden ja työllisyyden trendeissä ovat todellisuutta myös muualla pienellä viiveellä. Tätä taustaa vasten on ollut hämmästyttävää, kuinka vähän julkisuudessa…

YKSI-YHDESTÄ –PERIAATE LAAJEMMIN KÄYTTÖÖN ERI MINISTERIÖISSÄ

YKSI-YHDESTÄ –PERIAATE LAAJEMMIN KÄYTTÖÖN ERI MINISTERIÖISSÄ Suomen kaltaisen avoimen ja kansainvälisen hyvinvointiyhteiskunnan pyörittäminen edellyttää ajantasaista lainsäädäntöä. Lisäksi muuttuva maailma tuo joka päivä lisää tarpeita sääntelyn lisäämiselle. Tässä kehityksessä me kansakuntana olemme pysyneet hyvin mukana. Silti ei voida kieltää myöskään sitä, että uusilla laeilla ja säädöksillä on myös varjopuolensa. Pahimmillaan se näkyy yrittäjien heikentyneinä toimintaedellytyksinä tai…

TOLKKU KÄTEEN YMPÄRISTÖLUPIEN MÄÄRÄSSÄ JA LUPAPROSESSIEN KESTOSSA

TOLKKU KÄTEEN YMPÄRISTÖLUPIEN MÄÄRÄSSÄ JA LUPAPROSESSIEN KESTOSSA Suomi, kuten muutkin Pohjoismaat, ovat edistyksellisiä yhteiskuntia, mitä tulee ympäristön suojeluun ja luonnonvarojen vastuulliseen hyödyntämiseen. Perusteet näille on kirjoitettu kussakin maassa lakiin ja asiantuntevat viranomaiset valvovat niiden toteutumista. Tästä pohjoisesta vihreydestä onkin muodostunut kaikille Pohjoismaille valtti profiloitua kestävän kehityksen edistäjinä globalisoituvassa maailmassa. On kuitenkin myönnettävä, että erojakin maiden…

TYYTYYKÖ SUOMI TEKNOLOGIASSA HITAUTEEN?

TYYTYYKÖ SUOMI TEKNOLOGIASSA HITAUTEEN? Suomessa on tapahtunut hiljainen vallankumous. Sitä ei ole tehty tietoisesti eikä asein. Kyse ei ole siis nopeasta siirtymisestä yhdestä tavasta tehdä töitä johonkin toiseen vaan pitkään jatkuvasta muutoksesta kohti entistä moninaisempaa ja monipuolisempaa työn maailmaa. Toisin sanoen kyse on yhteiskuntamme kyvystä omaksua uutta teknologiaa ja asenteesta teknologiseen muutokseen. TÄMÄN MUUTOKSEN pitkät vaikutukset…

RATKAISUJEN HALLITUS

Uuden hallituksen ohjelma oli menneellä viikolla Eduskunnan käsiteltävänä. Kahden päivän keskustelussa ohjelma sai oppositiolta kovaa kyytiä. Hampaissa ovat olleet erityisesti hallituksen päättämät menoleikkaukset. Kritiikki on ansaittua, eikä kukaan voi kiistää sovittujen yli neljän miljardin leikkausten kipeyttä. On vaikeaa sopeuttaa taloutta laajamittaisesti ilman, että ei leikattaisi menoja sieltä, missä niitä on eniten. Aika on poikkeuksellisen vaikea.…

DIGITALOUS TEOLLISUUSPOLITIIKAN KÄRJEKSI

DIGITALOUS TEOLLISUUSPOLITIIKAN KÄRJEKSI Rohkeus tehdä päätöksiä ja halu hyötyä maailman jatkuvasta muutoksesta ovat olleet perusteet, joille nykyinen hyvinvointimme on rakennettu. Omilla aikakausillaan radikaalit ratkaisut ovat tehneet Suomesta maailmalla tunnetun menestystarinan. Toisaalta viimeistään nykyisen taloustaantuman vuosina meille kaikille on käynyt selväksi, että suomalaisten saavutettu asema maailman kansakuntien joukossa ei ole itsestäänselvyys. Uudessa globaalissa toimintaympäristössä vahvoina pidetyt…

TALOUSPOLITIIKAN ERÄVOITTO

TALOUSPOLITIIKAN ERÄVOITTO Usean synkemmän vuoden jälkeen Suomen taloudesta on viime viikkojen aikana kuultu hyviä uutisia. Asialla on ollut erityisesti metsäteollisuuden toimijat, jotka ovat ilmoittaneet mittavista investoinneista Suomeen. Isoin näistä investoinneista kohdentuu Keski-Suomeen ja Äänekoskelle. Kustannusarvio on 1,1 miljardia euroa. Maakunnalle, jonka työttömyys on valtakunnan toiseksi korkein, uutinen ei olisi voinut osua parempaan saumaan. Toteutuessaan suunniteltu…

KASVUA INVESTOINNEISTA

KASVUA INVESTOINNEISTA Suomessa on jo pitkään kannettu huolta kansantalouden vaatimattomista kasvuluvuista. Vielä 1990-luvun puolivälissä Suomen talous kasvoi Euroopan nopeinta tahtia. Nyt tilanne on toinen. Viimeksi kuun alussa EU:n komissio arvioi kuluvan vuoden talouskasvun yltävän vain 0,2 prosenttiin. Huolestuttavinta on, että Suomi on tällaisilla luvuilla jäämässä jopa paljon parjattujen Euroopan kriisimaiden kyydistä. Suomen hitaaseen kasvuun on…