TOLKKU KÄTEEN YMPÄRISTÖLUPIEN MÄÄRÄSSÄ JA LUPAPROSESSIEN KESTOSSA

Suomi, kuten muutkin Pohjoismaat, ovat edistyksellisiä yhteiskuntia, mitä tulee ympäristön suojeluun ja luonnonvarojen vastuulliseen hyödyntämiseen. Perusteet näille on kirjoitettu kussakin maassa lakiin ja asiantuntevat viranomaiset valvovat niiden toteutumista. Tästä pohjoisesta vihreydestä onkin muodostunut kaikille Pohjoismaille valtti profiloitua kestävän kehityksen edistäjinä globalisoituvassa maailmassa.

On kuitenkin myönnettävä, että erojakin maiden välillä löytyy. Merkittävin näistä liittyy sääntelyyn, joilla näihin hyviin tuloksiin päästään. Tässä joukossa Suomi on omaa luokkaansa, kun puhutaan lupaprosessien määrästä ja lupaprosessien kestosta. Kun Suomella on käytössä tällä hetkellä n 15 0000 erilaista lupaa, pärjäävät Ruotsi n 5000 ja Tanskakin n 6 400 luvalla. Vastaavasti kun meillä keskimääräinen lupaprosessi kestää n 18 kk, kun se Saksassa on 3-7kk. Kovin harvinaisia meillä ei ole edes sellaiset erityisesti yritystoimintaan liittyvät lupaprosessit, jotka ovat kestäneet yli 10 vuotta.

Hitaat ja byrokraattiset ympäristölupaprosessit ovat haaste koko Suomelle. Lupajonoissa on jumissa hankkeita, joiden yhteisarvo on useita miljardeja euroja ja joilla voisi työllistää lukuisia suomalaisia. Tavallisten suomalaisten arjessa tämä näkyy siinä, että oman kesämökin remontti viivästyy.

Tähän on saatava pysyvä muutos. Otetaan tolkku käteen ympäristölupien määrässä ja lupaprosessien kestossa. Laitetaan yritysten investoinnit liikkeelle keventämällä edelleen lupaprosesseja. Siirretään ilmoitusmenettelyn piiriin jo toimivien yritysten muutos- ja laajennushankkeet. Toteutetaan lupaprosessien palvelulupaus täysimääräisenä, eli säädetään lupaprosesseille mm. Saksassa käytössä olevat määräajat. Jatkossa käsittelyajan ylittävä lupa pitää tulkita hyväksytyksi luvaksi.

Suomi ja suomalaiset ansaitsevat parempaa. Siksi tämä on tehtävä.