Kokoomus ja keskusta ovat tehneet tämän hallituksen aikana hyvää yhteistyötä ja paljon on saatu aikaan. Hallituskauden aikana talous on käännetty kasvu-uralle, velkaantuminen on taittunut ja mikä tärkeintä – tuoreimpien tietojen mukaan 140 000 suomalaista on saanut työpaikan.
Hyvien tulosten takana on joukko määrätietoisia päätöksiä, joissa työ on laitettu etusijalle. Useasti se on tarkoittanut sitä, että päätösvalta palautetaan poliitikoilta ja virkamiehiltä kansalaisille.
Tätä taustaa vasten kollegani Petri Honkosen kirjoitus (KSML 24.1.) on tuulentuoma henkäys menneisyydestä. Ajatus 2020-luvun Suomesta, jossa päättäjät tai puolueet voisivat päättää siitä, missä ja miten suomalaiset asuvat, on totuudelle vieras. Suomi on onneksi maa, jossa jokainen meistä voi päättää myös omasta asuinpaikastaan.
Se, että yhä suurempi osa suomalaisista haluaa asua kaupungeissa, ei ole poliittinen päätös, vaan jokaisen kansalaisen oma päätös. Samalla se on osa laajempaa globaalia ilmiötä. Kaupungistuminen on kansainvälinen trendi.
Kaupunkeihin suomalaisia vetävät monipuoliset koulutus- ja työmarkkinat, palvelut tai vaikkapa lasten harrastusmahdollisuudet. Pitäisikö Honkosen mielestä näihin mahdollisuuksiin tarttuminen estää tai kieltää myös nykyisiltä maaseutujemme nuorilta?
Tällä en tarkoita, että kaupungistuminen olisi meilläkään ongelmatonta. Jyväskylässä kaupungistumisen haasteet liittyvät esimerkiksi päivähoitopalvelujen ja mielekkäiden asuntojen riittävyyteen. Pääkaupunkiseudulla näiden lisäksi päättäjiltä odotetaan mm. ratkaisuja sujuvan ja ekologisen liikkumisen takaamiseen voimakkaasta väestönkasvusta huolimatta.
Ympäristön kestävyyteen liittyvät haasteet ovat entistäkin tärkeämpiä. Niihin kestävien ratkaisujen löytäminen on koko Suomen etu. Honkosen ajama vastakkainasettelu kaupunkien ja maaseudun välillä toimii tässä kaikkein huonoiten. Sen sijaan tarvitaan saumatonta yhteistyötä.
Uusilla teknologioilla geolämpövoimaloista energianvarastointitekniikoihin ja älykkäisiin verkkoihin kaupungeista voidaan tehdä entistä vähäpäästöisempiä ja fossiilivapaita. Kierto- ja jakamistalouden mahdollisuuksia on vasta nyt alettu kartoittaa kasvukeskuksissa.
Vastaavasti maaseudun rooli on yhtä tärkeä. Onnistuaksemme ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitsemme nykyisen hyvän metsäpolitiikan jatkoa ja kehittämistä.
Metsien roolia hiilivarastona tulee kasvattaa ensisijaisesti sellaisilla keinoilla, jotka samalla maksimoivat puusta saatavan arvon kiintokuutiota kohden niin metsänomistajalle kuin jalostavalle teollisuudellekin ja jotka lisäävät pitkäaikaisesti hiiltä varastoivien puutuotteiden osuutta metsäteollisuuden tuotannossa.
Kokoomus ei määrittele ihmisten asemaa yhteiskunnassa asuinpaikan mukaan. Sen sijaan haluamme rakentaa Suomea, jossa arvostetaan suomalaisten vapautta päättää omista asioistaan. Haluamme Suomen, jossa on mahdollista asua niin kaupungeissa kuin maaseudullakin ja toimimme yhdessä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.