Näissä vaaleissa talouden ohella myös yrittämisestä on puhuttu todella vähän. Syytä kuitenkin olisi. Yritykset ja yrittäjät ovat lopulta sen talouskasvun ja hyvinvoinnin kätilöt, jonka hedelmiä me poliitikot innolla jaamme. Heille myös yleensä lankeaa vastuu ja maksajan rooli, kun me päättäjät teemme huonoja päätöksiä. Päälle tulevat vielä meidän päättäjien yrittäjille esittämät toiveet ja vaatimukset työllistämisestä.
Yrittäjyydestä ja sen edellytyksistä olisi syytä puhua toisestakin syystä. Kyse on talouden tuotantokyvystä, josta vastaavat yrittäjät investoinneillaan. Siinä tapahtunut muutos pitäisi huolestuttaa jokaista päättäjää. Viimeisen kymmenen vuoden aikana meiltä on poistunut enemmän tuotantokapasiteettia kuin mitä tänne on investoitu.
Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että tulevien vuosien tuottavuuskehitys ja siten myös talouskasvu jäänee vaatimattomaksi. Toiseksi alhaisempi tuottavuus ja siitä yrityksiin syntyvä heikompi arvonlisä tarkoittaa puolestaan alhaisempia palkkoja. Siksi tähän asiaan on puututtava ja investoinneista vastaavien yrittäjien edellytyksiä menestyä pitää alkavalla vaalikaudella reippaasti parantaa.
Tärkeintä on pitää yrittämisen verotus kilpailukykyisenä keskeisiin kilpailijamaihin nähden. Yhteisöveron taso pitää vähintään säilyttää nykyisellään ja jos taloudellinen tilanne sen vaatii, sitä voidaan edelleen alentaa. Omasta mielestäni myös perintöveron poistamisessa ja korvaamisessa luovutusvoittoverolla pitää edetä. Se helpottaisi yritysten sukupolvenvaihdoksia ja vähentäisi yritysten pakkomyyntiä.
Työmarkkinakysymyksissä paikallisen sopimisen on edistyttävä alkavalla vaalikaudella. Paikallista sopimista on laajennettava ja sopiminen on mahdollistettava myös liittoon kuulumattoman luottamusvaltuutetun johdolla tehtäväksi. Luottamusvaltuutetulla on oltava tuki ja osaaminen paikalliseen sopimiseen saatavilla.
On myös huolehdittava siitä, että yrityksiin riittää osaavaa työvoimaa. Tässä avainasemassa on oppisopimuskoulutuksen tekeminen yrittäjille entistä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi esim. sallimalla palkan kehittymisen osaamisen kertyessä.
Yhtä tärkeää on huolehtia yritysten sääntely- ja kilpailuympäristön reiluudesta. Tällä vaalikaudella käynnistettyä norminpurkua on jatkettava ja erityinen huomio pitää kohdentaa yritysten investointeja jumiuttavien lupajonojen purkamiseen.
Keskuskauppakamarin tuoreen yrityskyselyn mukaan pelkästään tämän vuoden ensimmäisten kuukausien aikana erilaisissa kaavoitus- ja ympäristölupajonoissa oli kiinni 200 miljoonan euron edestä investointeja. Ratkaisu tässä olisi se, että esimerkiksi ympäristölupaprosesseille säädettäisiin lailla tiukat määräajat, jonka ylittyessä lupa olisi automaattisesti hyväksytty. Kannatan myös Suomen yrittäjien ehdottaman mikroyrityspoikkeuksen kokeilemista. Siinä kaikkein pienimmät yritykset jätettäisiin sääntelyn piiristä pois, jos siihen ei olisi erityistä painavaa syytä.
On myös paikallaan laittaa kuntoon yrittäjien sosiaaliturva laajemman sosiaaliturvan uudistuksen yhteydessä. Kokoomuksen yleistukimallissa joustavaan ja kannustavaan perusturvaan olisivat oikeutettuja myös itsensä työllistäjät sekä pienet yksinyrittäjät. Yrittäjille räätälöitäisiin oma malli aktiivisuuden seurantaan. Lisäksi vanhemmuuden kustannuksia tulee tasata siten, että vastuuta yksittäiseltä työnantajalta siirretään koko yhteiskunnan vastuulle.
Haluan myös Suomen, jossa rehellinen yrittäjä pääsee myös konkurssin jälkeen nopeasti uuteen alkuun. Esimerkiksi viranomaisprosesseja tulee uudistaa niin, että konkurssi ei estä viranomaisrekistereihin pääsyä tai elinkeinoluvan saamista. Vanhan liiketoiminnan velat eivät saa estää uuden liiketoiminnan aloittamista. Erilaisia maksukyvyttömyystilanteita koskevia menettelyjä tulee kehittää edelleen yhä joustavammiksi.
Tulevaisuuden tekijöinä yrittäjät ansaitsevat nykyistä parempaa politiikkaa. Näissä vaaleissa sitä tekemään kannattaa valita tekijä, jolla on intohimoa ajaa edellä mainittuja asioita. Annetaan yrittäjyyden kantaa Keski-Suomea.