Tieto on neljännen teollisen vallankumouksen pohja. Tieto, sen hyödyntäminen, liikuttaminen ja muokkaaminen ovat siten myös keskeinen vallankäytön väline. Tulevaisuus on niiden yksilöiden, yritysten ja yhteiskuntien, jotka hyödyntävät parhaiten käytettävissä olevaa tietoa omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. “Tieto on nykypäivän öljy”, sanovat monet tarkoittaen sillä, että samalla tavoin kuin öljy on vaurastuttanut useita kansakuntia ja yrityksiä, nyt tieto on tekemässä saman.
Tähän mennessä me olemme pärjänneet hyvin tässä kilpailussa. Kiitos tästä kuuluu osaamiselle, teknologisiin investointeihin kannustavalle koulutusjärjestelmälle, toimivalle infrastruktuurille sekä vakaalle ja hyvinvoivalle yhteiskunnalle.
Toisaalta kehitys ja menestys tunnetusti loppuvat liialliseen itsetyytyväisyyteen. Suurvallat kuten USA ja Kiina sekä monet Aasian taloustiikereistä ovat menneet tai menossa ohitsemme tiedon ja digitalisaation hyödyntämisessä talouden ja hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Samaan aikaan meidän jokaisen, suomalaisten yritysten ja jopa yhteiskuntamme toimivuutta haastetaan uudenlaisilla digitaalisilla välineillä. Kuvaavaa tälle ajalle on se, että meidän jokaisen tietoihin liittyvät loukkaukset, kuten identiteettivarkaudet ja kyberrikokset, yrityssalaisuuksien hakkerointi tai yhteiskuntien epävakauttaminen disinformaatiolla ovat arkipäivää.
Eduskuntavaalien jälkeen aloittavan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä onkin ottaa tietoon ja digitalisaatioon liittyvät haasteet vakavasti ja luoda Suomelle nykyistä selkeämpi digipolitiikan linja. Sen määrittelyssä kannattaa hyödyntää Kokoomuksen juuri valmistunutta erinomaista digipolitiikan ohjelmaa ja siihen sisältyviä 13 avausta.
Esimerkiksi, jotta suomalaiset yritykset voisivat menestyä globaalissa kilpailussa, pitää teknisten lähtökohtien olla kunnossa. Tämä vaatii meiltä lisäpanostuksia niin käytettävissä olevan digitaalisen tiedon laatuun, sen kokoamiseen ja varastoimiseen tarvittavien resurssien riittävyyteen, tiedon liikkuvuuteen ja prosessointikykyyn. Toisin sanoen Suomeen tulee luoda jaettuihin periaatteisiin pohjautuva alusta, jolla tieto liikkuu. Identiteetin ja omadatan hallinta ovat avainasemassa, kun luomme edellytyksiä tulevaisuuden ratkaisuille. Samalla mahdollistamme myös uudenlaisten datamarkkinoiden synnyn, kun omadatalle saadaan arvo.
Lisäksi me tarvitsemme esimerkiksi lisää supertietokoneiden tarjoamaa laskentatehoa pyörittämään uusia tekoälypohjaisia sovelluksia sekä seuraavan sukupolven langattomia 5G- ja 6G-verkkoja. Myös panostukset tieteellisen laskennan resursseihin ovat avainasemassa, jos haluamme pitää suomalaisen teknisen huipputieteen kansainvälisesti kilpailukykyisenä.
Jos tuntuu, että digiasiat pyyhkivät korkealta yli, älä huoli, et ole ainoa. Tärkein digipolitiikan painopistealue Kokoomukselle onkin panostaminen suomalaisten digiosaamiseen. Se tarkoittaa niin korkeaa osaamista koodauksen ja data-analyysin puitteissa kuin kansalaisten digiosaamista ja -perustaitojakin. Osaamisen turvaamiseksi on jatkettava laajamittaista jatkuvan oppimisen uudistusta. Elinikäinen oppiminen ei ole pelkkä kulunut mantra, vaan kasvavan tiedon ja sen prosessoinnin ajassa menestyvän yhteiskunnan edellytys. Meidän on huolehdittava siitä, että digitaaliset peruspalvelut ovat saavutettavissa aivan kaikille, myös esimerkiksi ikäihmisille.
Vastaavasti turvallisuuden lisääminen entistä digitaalisemmassa Suomessa ja maailmassa edellyttää sitä, että myös tietopolitiikassa ihminen ja hänen oikeutensa ovat kovaa ydintä. Kansallisen digipolitiikan yksi tärkeimmistä tavoitteista on se, että kansalaisen oikeutta ja mahdollisuuksia omien tietojen hallintaan ja hyödyntämiseen vahvistetaan. Lisäksi alkavalla vaalikaudella tarvitaan kattavaa eettistä keskustelua tekoälyn kehityksen rinnalle.
Kaikki nämä osa-alueet tulee huomioida, jotta Suomi ja suomalaiset pääsevät kiinni niihin mahdollisuuksiin, joita tieto ja sen hyödyntäminen tarjoavat. Järkevä, ihmiskeskeinen ja kunnianhimoinen tietopolitiikka on Suomen lippu tulevaisuuteen. Varmistetaan, että tämä lippu ei jää leimaamatta.