Julkaistu Verkkouutisten blogissa 11.8.2023
Suomi oli alle kymmenen vuotta sitten maa, jossa poliitikkojen mielestä ihmisten ei tarvinnut asioida kaupassa kello yhdeksän jälkeen. Paluuta tähän maailmaan ei ole haikailtu. Kauppojen aukiolojen muutos oli osa Juha Sipilän hallituksen norminpurkua. Kokoomuksen vaaliohjelmassa esitettiin norminpurun jatkamista. Sitä, mitä luvattiin, on myös tulossa.
Pelkästään sääntelyn saralla pääministeri Petteri Orpon hallitus sitoutuu purkamaan vähintään 300 ihmisille ja yrityksille haitallista normia. Jos uusia joudutaan luomaan, niin samalla poistetaan vanhoja. Tavoitteet eivät kuitenkaan rajoitu norminpurkuun.
Tarkoituksena on avata markkinoita ja lisätä reilumpaa kilpailua. Jotta tämä toimii, on kilpailun sääntöjen oltava selvät. Siksi hallitus selkeyttää perusteltua sääntelyä siten, että se on ennakoitavaa, oikeasuhtaista, kilpailuneutraalia, teknologianeutraalia ja innovaatiomyönteistä.
Pelkät säännöt eivät kuitenkaan riitä, vaan markkinoiden erotuomarin on oltava myös voimissaan. Kilpailu- ja kuluttajaviraston oman ilmaisun mukaan sen tehtävä on valvoa, että markkinat toimivat tehokkaasti ja reilusti kansantalouden ja kuluttajien eduksi. Tästä syystä hallitus varmistaa ja vahvistaa eri tavoin viraston toimintakykyä. Esimerkiksi kartellivalvontaa vahvistetaan ja kartelleista tulevia henkilökohtaisia seuraamuksia päivitetään.
Markkinoiden hyödyntäminen vaatii myös osaamista etenkin julkisella puolella. Julkisten hankintojen vuosittainen arvo on valtava noin 50 miljardia euroa. Silti julkisiin kilpailutuksiin saadaan keskimäärin vain kaksi tarjousta. Tämä kielii tehottomuudesta. Mikäli kilpailutus ei onnistu, ei myöskään saavuteta ihmisten verovaroja vaalivia säästöjä. Hallitus etsii keinoja hankintaosaamisen parantamiseen ja luo lainsäädäntöä, jolla velvoitetaan parempaan kilpailuttamiseen.
Hallitusohjelmalla muutetaan myös perinteisten monopolien asemaa. Raideliikennettä sekä Veikkauksen online-vedonlyöntiä ja -kasinopelejä avataan kilpailulle. Alkoholipolitiikassa taas lähestytään muuta Eurooppaa.
Kiemuraisesti ilmaisten alkoholin vähittäismyyntilupa muuttuu siten, että enintään 5,5 prosenttia alkoholia sisältävien juomien lisäksi sallitaan enintään kahdeksan prosenttia alkoholia sisältävien käymisteitse valmistettujen juomien myynti. Käytännössä kauppiailla ja kaupoilla on enemmän valinnanvaraa myynnissä ja kuluttajilla taas ostaessa. Lisäksi puoliväliriiheen mennessä teetetään ministeriöiden yhteistyönä selvitys 15 prosentin vahvuisten viinien vapauttamisesta myyntiin. Mikäli kokonaiskulutus ei nouse alkoholin vahvuusprosentin noston myötä, viinien vapauttamiselle hallitustaipaleen loppupuolella ei liene estettä.
Muutoksia on luvassa myös kaikille kotimaisille alkoholin tuottajille, kuten pien- ja käsityöläispanimoille, pientislaamoille ja viinitiloille. Hallitus mahdollistaa tuotteiden myynnin niiden valmistuspaikoilta vähittäismyyntiluvalla. Uudistus on iso pienille tuottajille. Nykyisellään monet panimot ja tislaamot ovat itsessään vierailukohteita. Vierailla ei kuitenkaan ole ollut mahdollisuutta ostaa tuotteita, vaikka halua useimmiten olisi. Ulosmyynnin tuomat lisätulot eivät ole pientuottajille vähäisiä.
Hallitusohjelmassa on sovittu monenlaisista tavoitteista, joista voi lukea lisää ohjelman sivuilta. Ytimekkäästi kaikessa on kyse siitä, että hallitus pyrkii hyödyntämään markkinatalouden voimia siellä, missä ne toimivat ihmisten ja yhteiskunnan eduksi.