TYYTYYKÖ SUOMI TEKNOLOGIASSA HITAUTEEN? Suomessa on tapahtunut hiljainen vallankumous. Sitä ei ole tehty tietoisesti eikä asein. Kyse ei ole siis nopeasta siirtymisestä yhdestä tavasta tehdä töitä johonkin toiseen vaan pitkään jatkuvasta muutoksesta kohti entistä moninaisempaa ja monipuolisempaa työn maailmaa. Toisin sanoen kyse on yhteiskuntamme kyvystä omaksua uutta teknologiaa ja asenteesta teknologiseen muutokseen. TÄMÄN MUUTOKSEN pitkät vaikutukset…
PITKÄJÄNTEINEN SUUNNITELMA ON SUOMEN LIIKENNEVERKON ETU! Liikenneverkon rahoituksen tulevaisuutta pohtinut, kaikista eduskuntapuolueista koottu työryhmä sai valmiiksi raporttinsa kuluneella viikolla. Työryhmän asettamisen taustalla on ollut huoli valtion liikenneverkon ylläpidon ja sen kehittämisen rahoituksen riittävyydestä. Yhtä lailla huolta on aiheuttanut muun muassa liikenteen paisuva korjausvelka. Liikenneverkostomme kunnolla on suora vaikutus Suomen kilpailukykyyn, joten asian merkitys on suuri.…
ALKOHOLILAKI UUDISTUU HISTORIALLISESTI Alkoholilaki päivittyy historiallisesti 1960-luvulta nykypäivään. Asia varmistui, kun eduskunta hyväksyi uudistuskokonaisuuden viimetöikseen ennen joululomille lähtöä. Uusittu alkoholilaki tuo parannuksia moniin yksityiskohtiin. Alkoholijuomien tilavuusprosenttiraja nousee vähittäismyynnissä maltillisesti 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin, mikä parantaa erityisesti pienten kyläkauppojen toimintaedellytyksiä. Myös kuluttajan asema paranee valikoiman laajentuessa. Kotimaan elinkeinotoiminnan volyymien vahvistuminen ja matkustajatuonnin väheneminen tuovat lisää verotuloja…
JÄRKEVÄMPI SÄÄNTELY TUNTUU ARJESSA JA KOKO KANSANTALOUDESSA Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut turhan sääntelyn ja byrokratian purkamiseen sekä säädösten sujuvoittamiseen. Kärkihanketta toteuttavat tahoillaan kaikki ministeriöt. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on ollut yhdessä muiden hallituspuolueiden eduskuntaryhmien kanssa aktiivisesti mukana hankkeen käynnistämisessä sekä huonosti toimivan sääntelyn kartoittamisessa. Hallitus ei kuitenkaan ole toteuttamassa hanketta vain norminpurun autuudesta. Yhtä lailla on väärä…
BIOTALOUDESTA MAAKUNNAN VETURI YHTEISTYÖLLÄ Biotaloudesta on kaavailtu uutta Keski-Suomen hyvinvoinnin lähdettä, eikä syyttä. Metsä Fibren Äänekoskelle kaavailema yli miljardiin euron investointi on luottamuksen osoitus maakunnalliselle osaamiselle. Tarjottu mahdollisuus on hyödynnettävä hyvin. Jyväskylässä järjestetyssä kestävää kasvua ja biotaloutta käsitelleessä Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan seminaarissa Keski-Suomen biotalousmenestyksen kynnyskysymykseksi nostettiin julkisen sektorin ja elinkeinoelämän yhteistyö. Ilman sitä biotalouteen asetetut odotukset…
DIGITALOUS TEOLLISUUSPOLITIIKAN KÄRJEKSI Rohkeus tehdä päätöksiä ja halu hyötyä maailman jatkuvasta muutoksesta ovat olleet perusteet, joille nykyinen hyvinvointimme on rakennettu. Omilla aikakausillaan radikaalit ratkaisut ovat tehneet Suomesta maailmalla tunnetun menestystarinan. Toisaalta viimeistään nykyisen taloustaantuman vuosina meille kaikille on käynyt selväksi, että suomalaisten saavutettu asema maailman kansakuntien joukossa ei ole itsestäänselvyys. Uudessa globaalissa toimintaympäristössä vahvoina pidetyt…
ÄÄNEKOSKEN HANKKEET ETUSIJALLA Kuluneina viikkoina on tämänkin lehden palstoilla käyty sangen värikästä keskustelua hallituksen sitoutumisesta Äänekosken biotehtaan vaatimiin liikenneinvestointeihin. Osasyyn erilaisiin tulkintoihin voi löytää asiaan liittyvästä, osin ristiriitaisesta tiedottamisesta. Tosiasiassa syytä huoleen ei ole. Valtiovalta tekee kaikkensa, jotta tehdas voisi aloittaa suunnitellusti vuoden 2017 aikana. Liikenneministeri Paula Risikko on nostanut Äänekosken liikennehankkeiden toteuttamisen oman ministerikautensa…
TALOUSPOLITIIKAN ERÄVOITTO Usean synkemmän vuoden jälkeen Suomen taloudesta on viime viikkojen aikana kuultu hyviä uutisia. Asialla on ollut erityisesti metsäteollisuuden toimijat, jotka ovat ilmoittaneet mittavista investoinneista Suomeen. Isoin näistä investoinneista kohdentuu Keski-Suomeen ja Äänekoskelle. Kustannusarvio on 1,1 miljardia euroa. Maakunnalle, jonka työttömyys on valtakunnan toiseksi korkein, uutinen ei olisi voinut osua parempaan saumaan. Toteutuessaan suunniteltu…
DIGITAALISIA TOSIASIOITA Digitaalisesta taloudesta on odotettu kehittyvän Suomen talouden pelastajaa. Perustelut tälle ovat selkeät. Yhteiskunnan lähtökohdat digitaalisuuden hyödyntämiseen ovat edelleen hyvät. Nokiavetoisen kasvukauden jälkeen meillä on edelleen paljon digitaalista osaamista. Näkemyksen taakse löytyy myös tuoretta vertailututkimusta. Viime viikolla julkaistun Digibarometri 2014:n mukaan Suomella on maailman parhaat edellytykset hyötyä laajenevasta ja syvenevästä digitalisoitumisesta. Ikävä kyllä tulevaisuusodotukset…
INNOVAATIOPOLITIIKKA UUSIKSI Nykyisen taantuman aikana yksi jos toinenkin poliitikko on vaatinut valtiolta lisäpanostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Kilpalaulanta on keskittynyt kiistaan siitä, kuinka iso rahamäärä Suomen pelastamiseksi tarvitaan. Korkeinta tarjousta pitää hallussaan keskusta miljardirahastoehdotuksellaan. Päällisin puolin katsottuna nämä vaatimukset vaikuttavat erittäinkin perustelluilta. Kokemukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden rahoituksen positiivisesta vaikutuksesta talouskasvuun ja työllisyyteen ovat kiistattomat,…