ALKOHOLILAKI UUDISTUU HISTORIALLISESTI

Alkoholilaki päivittyy historiallisesti 1960-luvulta nykypäivään. Asia varmistui, kun eduskunta hyväksyi uudistuskokonaisuuden viimetöikseen ennen joululomille lähtöä.

Uusittu alkoholilaki tuo parannuksia moniin yksityiskohtiin. Alkoholijuomien tilavuusprosenttiraja nousee vähittäismyynnissä maltillisesti 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin, mikä parantaa erityisesti pienten kyläkauppojen toimintaedellytyksiä.

Myös kuluttajan asema paranee valikoiman laajentuessa. Kotimaan elinkeinotoiminnan volyymien vahvistuminen ja matkustajatuonnin väheneminen tuovat lisää verotuloja kotimaahan.

Ravintola-alalla sääntely helpottuu monilta osin. Byrokratia vähenee eri tasoisten anniskelulupien poistuessa. Myös ravintoloiden aukiolo- ja anniskeluajat vapautuvat. Tämä auttaa ravintoloita mukauttamaan toimintaansa asiakaskunnan tarpeisiin nykyistä joustavammin.

Lisäksi ravintola- ja matkailualan rekrytoinnit helpottuvat anniskelutyön pätevyysvaatimusten keventyessä.

Uutta on myös se, että jatkossa ravintolat saavat ulosmyyntioikeuden juomiin samoilla ehdoilla kuin päivittäistavarakauppa. Tämä auttanee erityisesti laadukkaisiin erikoisoluisiin keskittyneitä anniskeluravintoloita.

Kansalaiset näkevät uuden alkoholilain vaikutukset myös festivaaleilla ja muissa ulkoilmatapahtumissa.

Erilliset anniskelukarsinat poistuvat ja jatkossa anniskeluluvan saanut ravintoloitsija voi hyväksytyllä alueella perustaa tilapäisen anniskelupisteen pelkällä ilmoituksella.

Alkoholilaki tuo myös uutta työtä ja toimeentuloa maaseudulle. Valmistustapaneutraliteetin tuominen kaupan juomasekoituksiin tarkoittaa, että kotimaisen ohran sopimusviljelyala kasvaisi noin tuhannella hehtaarilla.

Lisää viljelyhehtaareita on luvassa alkoholiviennistä, jonka edellytykset paranevat muun muassa verkkomainonnan osalta.

Alkoholilaki myös parantaa pienpanimoiden toimintaedellytyksiä. Käsityöläispienpanimoille tulee ulosmyyntioikeus jopa 12-prosenttisiin tuotteisiin.

Pienpanimotoiminnan ympärille voi olettaa syntyvän myös muuta matkailualan liiketoimintaa esimerkiksi majoitus- ja ravintola-alalle. Yhdessä ravintola-, panimo- ja tapahtuma-alan sääntelyn helpotukset tukevat kehitystä kohti sosiaalisempaa alkoholikulttuuria.

Tie sopuun oli pitkä ja sisälsi monia käänteitä, joskus jopa farssin piirteitä. Siksi ymmärränkin varsin hyvin suomalaisten tympääntymisen koko asian käsittelyyn.

Itsekin kokoomuksen neuvottelijana olin jo luovuttaa muutaman kerran, kun hallituspuolueiden näkemykset uudistuksesta tuntuivat olevan niin kaukana toisistaan.

Toisaalta asiasta nähdyt käänteet kertovat jotain olennaista siitä, miten vaikea kysymys alkoholi ylipäätään on suomalaisessa yhteiskunnassa ja kuinka vaikeaa alkoholipolitiikasta on tässä maassa keskustella.

Samalla kuitenkin vakiintuneen alkoholipolitiikan linjan allekirjoittavien asiantuntijoiden ja päättäjien on kovin vaikeaa löytää pitäviä argumentteja sille, miksi suomalaiset kaikesta holhoamisesta ja rajoittamisesta huolimatta juovat niin paljon. Siksi peiliin katsomisen paikka on myös muilla kuin vastuullista vapautta ajavilla päättäjillä.