HALLITUKSEN PÄÄTÖKSILLÄ PAREMPIA VÄYLIÄ

Kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) tarttui kirjoitukseeni Alexander Stubbin hallituksen saavutuksista Keski-Suomen hyväksi. Kalmarin kirjoituksen isoin heikkous oli se, että siitä puuttuivat vaihtoehdot. On aina helpompaa moittia, kun etsiä keinoja viedä Suomea ja Keski-Suomea eteenpäin.

Esimerkiksi, kun edustaja Kalmari luokitteli liikenneministeri Risikon toimet Äänekosken biotuotetehtaan liikennehankkeiden vauhdittamisessa minimisuoritukseksi, hän ei kertonut sitä, mitä hän ja hänen puolueensa olisivat tehneet toisin? Omasta mielestäni Keski-Suomeen saatu 138 miljoonan euron väylävaraus ja sitä tällä viikolla täydennetty 20 miljoonan potti tehtaan vaatiman rautatieyhteyden kuntoon saattamiseksi on kaikin puolin erinomainen asia.

Käsitystä minimisuorituksesta eivät ainakaan jaa investointia suunnittelevat Metsä Groupin edustajat. Liikenneyhteyksien ohella kiitosta saa hallituksen ja ympäristöministeri Grahn-Laasosen panos jätti-investoinnin vaatimissa ympäristölupaprosesseissa. Kannattaa myös muistaa se, että toimitusjohtaja Kari Jordan totesi jo vuosi sitten silloisen Kataisen hallituksen yhteisöveropäätöksen olleen ratkaiseva tekijä koko Äänekosken hankkeen toteuttamiselle.

Yhtä lailla vaille ratkaisuehdotuksia jäävät kaikki Kalmarin nykyisestä liikennepolitiikasta esille nostamat ongelmat. Arviot pääteiden korjausvelan tasosta ja alemman tieverkoston tilasta pitävät paikkansa. Ne eivät ole kuitenkaan syntyneet nykyisen hallituksen aikana eikä niiden ratkaisemiseen riitä pelkkä epäkohtien listaaminen.

Ainoa tie eteenpäin on ennakkoluuloton väyläinvestointien rahoitusuudistus. Mallia voisi ottaa Ruotsista, joka käyttää suhteellisesti noin 30 prosenttia enemmän väyliensä parantamiseen. Se on mahdollista siksi, että väyläsuunnittelu ja kunnossapito Ruotsissa on meitä pitkäjänteisempää. Lisäksi monissa erityisesti isoissa hankkeissa julkisen rahoituksen rinnalla varoja kerätään käyttäjämaksuista sekä muista rahoituslähteistä.

Keski-Suomea ei saada liikkeelle menneitä muistelemalla vaan yhteistyöllä. Hyvän pohjan tälle antavat Stubbin hallituksen päätökset, josta viimeisimpänä päätös Pisara-ratahankkeen siirtämisestä seuraavan hallituksen päätettäväksi. Elokuusta lähtien Keski-Suomi on saanut tieinfrapäätöksiä yhteensä 172, 3 miljoonan edestä. Tämän ”minimisuorituksen” ylittämisessä tulevalla hallituksella riittää tekemistä.