DIGITALOUS VAATII ASENNEMUUTOSTA JA YHTEISTYÖTÄ
Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi ennen juhannusta hyödyllisen tutkimuksen suomalaisten yrittäjien digitalisoitumisen haasteista. Kyseinen Kauppakamariryhmän vuonna 2013 toteuttamaan digitalisaatiokiertueeseen perustuva raportti alleviivaa entisestään suomalaisen yhteiskunnan asemaa digimurroksen keskellä. Osaamista ja edellytyksiä menestyä meillä kyllä olisi, mutta uskallus ja riskinotto digitaalisen loikan ottamiseen usein puuttuvat.
Arkuus kohdata tulevaa on jo pitkään näkynyt tuottavuuden laskuna Suomen kansantaloudessa. Nykyisen taantuman aikana tämä jo aikaisemmin käynnistynyt kierre on näkynyt ikävinä irtisanomisina vahvoinakin pidetyissä talouden sektoreissa.
Suomen nostaminen pois digitaalisen kurjistumisen kierteestä vaatiikin nyt julkisen ja yksityisen sektorin saumatonta yhteistyötä.
Yksityisen sektorin ja yritysten muutostarve kohdentuu asenteiden ohella ICT-hankintojen osaamisen päivittämiseen. Tuekseen yrittäjät tarvitsevat julkisen sektorin, joka pitää huolta uuden digitaalisen talouden toimintaympäristöstä. Panostuksia suomalaisten ICT-osaamiseen on lisättävä.
Julkisesti tuettaviin infrastruktuurihankkeisiin tulee saada mukaan myös digitaalisuutta edistäviä kokonaisuuksia. Liiketoimintaan vaikuttavissa lainsäädäntöhankkeissa digitalouden vaatimukset on huomioitava. Samalla yritysten on rohkeasti parannettava kansainvälistä verkottumista ja opittava uusia toiminta- ja ansaintatapoja. Suomalaista osaamista ja asennetta on uskallettava myydä kaikkialla maailmassa.
Nopeimpia toimia esimerkiksi eduskunnassa kaivattaisiin kuitenkin Suomen kilpailukyvyn kohentamisessa globaalissa digitaloudessa. Muutaman vuoden kuluessa valmistuvan Itämeren dataputken myötä Suomesta on mahdollista kasvattaa yksi globaalin digitalouden keskuksista. Googlen, Yandexin ja Microsoftin jätti-investoinneille on mahdollisuus saada jatkoa.
Avainasemaan tässä yhteydessä nousee meillä harjoitettava digitalouden verotus. Se pitäisi saada mahdollisimman kilpailukykyiseksi kotimaisen digitalouden ja ulkomaisten digi-investointien tukemiseksi. Ikävä kyllä tähän mennessä digitalouden tukemiseen verotuksen avulla ei ole ollut valmiutta. Digitilausten arvonlisäveron alentamista vaatineen lakialoitteeni kohtalo on tästä hyvä esimerkki.
Asennemuutosta digitaloutta tukevammaksi kaivattaisiin siis myös meidän päättäjien keskuudessa. Siihen on toivottavasti valmiutta viimeistään seuraavassa hallituksessa.