KASVUN VAHVISTAMISEEN VALITTAVA TEHOKKAIMMAT LÄÄKKEET

Hallitus aloittaa toisen budjettinsa sorvaamisen herkässä tilanteessa. Ilmassa on pitkästä aikaa merkkejä talouskasvun virkoamisesta kahdeksan vuoden korpivaelluksen jälkeen. Rohkeus tehdä tarvittavia säästöjä ja uudistaa talouden rakenteita edes maltillisesti näyttää tuottavan orastavaa tulosta. Toisaalta hentoa kasvuvirettä on tyynnyttämässä koko joukko kotimaisia ja ulkomaisia uhkia. Niistä akuutein muhii Italiassa, jonka pankkisektorin kriisiytyminen olisi pahinta mahdollista myrkkyä euroalueen talouskasvulle. Ratkaisut tässä draamassa nähtäneen tulevien kuukausien aikana.

Vastaavasti tulevan vuoden kasvua uhkaa tähän asti kasvua ylläpitäneen kotimarkkinakysynnän hiipuminen. Hallituksen lupaamille veronkevennyksille on siis tarvetta kysyntää osittain heikentävän kilpailukykysopimuksen vastapainoksi. Tästä syystä hallituksen sisäisessä budjettiväännössä tärkein tavoite tuleekin olla orastavan kasvun vaaliminen ja vahvistaminen. Uuteen taantumaan meillä ei ole kerta kaikkiaan enää varaa.

Se on helpommin sanottu kuin tehty. Hallituksen oma liikkumavara uuden kasvun tukemisessa on pieni. Miljardien sijasta käytettävissä on kenties vain muutaman sadan miljoonan potti. Siksi kasvua tukevien keinojen valinnassa pitää olla tarkkana ja ratkaisut pitää tehdä pragmaattisen harkinnan jälkeen. Rahan kylvämiseen sinne tänne meillä ei ole varaa. Tästä johtuen listalle pitää ottaa vain ne toimet, jotka todistetusti myös toimivat. Keskustan kalliiksi ja julkisuudessa asiantuntijoiden mukaan tehottomaksi todettu avaus yritysten investointivarauksesta tullee suurella todennäköisyydellä jäämään pois ensi vuoden budjetista. Valtiovarainministeri Orpo on ilmoittanut, että tarkemmin asiaan otetaan kantaa ensi kevään kuluessa.

Yksi työkalupakissa olevista keinoista on edelleen alentaa yhteisöveroa, vaikka se nyt onkin kilpailukykyinen suhteessa kilpailijamaihin. Toisaalta sillä on ollut iso merkitys esimerkiksi Keski-Suomen talouskasvun käynnistäjänä. Me luultavimmin emme olisi ensi vuonna käynnistämässä satoja uusia työpaikkoja tuovaa Äänekosken uutta biotuotetehdasta ilman tätä yhteisöveron alennusta. Tämä metsäteollisuushistorian suurin investointi on samalla vetänyt lentoon koko maakunnan työllisyyskehityksen. Toinen keino purkaa verotuksen luomia työllistymisen esteitä on poistaa tai edes pienentää merkittävästi asuntokaupan varainsiirtoveroa. Tämän tapaiselle veromuutokselle on tutkimustiedon pohjalta myös vahvoja perusteita. Tarkoituksena tällä olisi vauhdittaa asuntokauppaa ja siten lisätä mahdollisuuksia muuttaa työn perässä sinne missä sitä on tarjolla. Tämä poisto voitaisiin tehdä kohtuullisen pienin kustannuksin, jos siitä syntyviä veromenetyksiä kompensoitaisiin esimerkiksi rajaamalla vastaavasti oman asunnon myyntivoiton verovapautta.

Ensi vuoden budjettiin on sen sijaan menossa sisään mittavat yrittäjyys- ja työllisyyspakettien täydennykset. Hallitusohjelmassa olevat yrittäjävähennys, maksuperusteinen arvonlisävero sekä sukupolven vaihdosten vauhdittaminen parantavat erityisesti PK-yrittäjien työllistämismahdollisuuksia. Se puolestaan parantaa hallituksen mahdollisuuksia saavuttaa itselleen asettamansa kunnianhimoinen tavoite 110 000 uudesta työpaikasta.

Yksittäisten toimien etsimisen ohella hallituksen tulee jatkaa työmarkkinoiden rakenteiden uudistamista. Kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovittu palkanmuodostuskäytäntö, eli ns. Suomen malli on saatava toimimaan. Toki, vielä tätäkin tärkeämpää olisi paikallisen sopimisen edelleen edistäminen. Vaikka kilpailukykysopimus osaltaan ottikin tämän aiheen pois hallituksen työpöydältä, tulisi siihen palata, jos tulokset jäävät ensi vuonna sen osalta heikoksi. Fakta on, että Suomen menestyminen kilpailussa edellyttää sitä, että palkoista ja työajoista voidaan sopia tarvittaessa yritysten sisälläkin tehtäväkohtaisesti. Samalla lisättäisiin Suomen talouden houkuttelevuutta kansainvälisten sijoittajien silmissä, ilman että siihen käytettäisiin satoja miljoonia veronmaksajien rahoja.