TARVITAAN KASVUMYÖNTEISTÄ POLITIIKKAA
Meille keskisuomalaisille taloussivut ovat tänä syksynä tarjonneet miellyttävää luettavaa. Maakunnan talouskasvu on voimakasta ja työllisyys on parantunut kaikissa kunnissa. Viimeisen kolmen vuoden työttömyys on alentunut reippaasti yli Viitasaaren asukasmäärän verran.
Silti pilviä on keräytymässä taloustaivaalle. Monet talouden asiantuntijat muistuttavat meidän olevan nyt taloussuhdanteen huipulla ja suunta on hiljalleen kääntymässä. Tukea näkemys saa myös tuoreista tutkimuksista.
Yleensä talouden kuumemittarina toimivien pk-yritysten suhdanneodotukset ovat heikkenemään päin. Nykyisen hallitustaipaleen reippaan kasvun aikaan ei ole syytä tuudittautua tulevaisuudessa.
MAAKUNNAN YRITTÄJIEN ja elinkeinoelämän kasvuodotuksia nipistävät sieltä täältä monet tekijät. Paikallisella tasolla isoimmiksi kasvun esteiksi koetaan liian tiukka sääntely ja liikenneyhteydet.
Tämän hallituksen reippaasti edenneestä norminpurkutyöstä huolimatta aikaa kuluu vieläkin liikaa lupaprosesseihin, ja miljoonien investointeja seisoo erilaisissa käsittelyjonoissa. Vastaavasti keskisuomalaisen korkean osaamisen lisäarvo häviää, jos sitä ei saada sujuvilla liikenneyhteyksillä asiakkaille.
Oman kasvun esteen maakunnan yrityksille luo kasvava osaajapula. Esimerkkeinä tästä ovat meidän maakuntaamme sijoittuneet ict-yritykset, joissa osaavan työvoiman puute on monesti kasvun este. Tosin Keski-Suomi ei ole tämän huolen kanssa tosin yksin.
Toisaalta monien maakunnan yritysten halua kasvattaa liiketoimintaansa estää huoli Suomen politiikan tulevasta suunnasta. Päätöksiä uusista investoinneista ja rekrytoinneista ei haluta tehdä epävarmassa tilanteessa.
Huoli on ymmärrettävä. Gallup-johdossa oleva SDP ei tarjoa yrittäjille enää edes sitä kuuluisaa suklaata. SDP on muun muassa sanonut poistavansa alv:n alarajan huojennuksen ja yrittäjävähennyksen.
Lisäksi yrittäjille tarjotaan roolia erinäisten yrittäjyyteen ja omistajuuteen kohdentuvien veronkorotusten maksumiehinä. Toki ehdotus arvonlisäveron alarajan nostamisesta on tervetullut, mutta kukakohan tämän noin 100 miljoonan veroloven lopulta maksaisi? Ne samat yrittäjät?
SDP:N TALOUSPOLITIIKAN suuri linja on valitettavasti keskittyä jakamaan kasvun hedelmiä kaikille muille paitsi omalla riskillään uutta kasvua luoville tahoille.
Sama onttojen tynnyrien kumina kuuluu työmarkkinoiden välttämättömien uudistusten puolella. Tämän vaalikauden kaiken vastustaminen ei ole saamassa jatkoksi mitään uutta.
Ilmeisesti SDP katsoo, että Suomi voi saavuttaa ensi vaalikaudella 75 prosentin työllisyysasteen World Economic Forumin tilastojen mukaan maailman jäykimmillä ja keskitetyimmillä työmarkkinoilla?
MITÄ SITTEN keskisuomalainen päättäjä voi tehdä, jotta maakunnan kasvuvire jatkuisi myös tulevina vuosina? Oma vastaus on, että paljonkin.
Ensimmäiseksi voimme aloittaa maakunnan liikenneyhteyksien parantamisesta. Ensi vaalikaudella sekä Jyväskylä–Tampere kaksoisraide että valtatie 4:n edelleen parantaminen pitää saada liikkeelle huolimatta siitä, että kaksi viimeistä hallituskautta ovat tuoneet meille historiallisen isot yli 300 miljoonan infrapotit.
Näiden ohella me tarvitsemme ohjelman maakunnan elinkeinoelämälle tärkeiden alempiasteisten teiden kunnostamiseksi.
Toiseksi Suomesta on tehtävä maa, jossa saa tehdä. Tämä tarkoittaa tällä vaalikaudella aloitetun norminpurkutyön jatkamista. Tällä kaudella aloitettu työ, joka pakettina esimerkiksi yrittäjyyteen on laaja (mm. maksuperusteisen alv:n toteutus, yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuajan lyhennys, kauppojen aukiolojen vapautus, alkoholilain uudistus, koeajan pidennys, takaisinottovelvoitteen lyhennys) ja tarvitsee ehdottomasti jatkoa ensi vaalikaudella.
Konkreettinen ja radikaali ehdotus tutkittavaksi olisi esimerkiksi ns. mikroyrityspoikkeuksien kokeilu. Siinä kaikkein pienimmät yritykset jätetään sääntelyn ulkopuolelle, jos siihen on olemassa perusteita. Tämä helpottaisi erityisesti yksinyrittäjien asemaa.
Kolmanneksi maakunnan yritysten osaajapulaan pitää hakea täsmäratkaisuja yhteistyössä maakunnan oppilaitosten kanssa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun saama 823 000 euron avustus soveltavan kyberturvallisuusalan kehittämiseen sekä Jyväskylän yliopiston käynnistämä ict-osaajakoulutus ovat tästä hyviä esimerkkejä.
MAHDOLLISUUDET KUITENKIN tämän työlistan toteuttamiseen riippuvat ensi kevään vaalituloksesta.
Jos Keski-Suomi halutaan pitää vahvan kasvun uralla, silloin uuden hallituksen pitää jatkaa nykyistä kasvumyönteistä politiikkaa. Sitä eivät kaikki poliittiset vaihtoehdot tarjoa.