LIIKUNTA TARVITSEE TULEVAISUUSSTRATEGIAN
o usean vuosikymmenen ajan suomalaiset päättäjät ovat halunneet linjata tärkeimpien yhteiskunnallisten asioiden kehitystä säännöllisesti laadittavien tulevaisuusstrategioiden avulla. Kerran vaalikaudessa julkaistavat selonteot ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, sisäisestä turvallisuudesta ja liikennepolitiikasta ovat näistä tunnetuimpia.
Ikävä kyllä suomalainen liikunta ei ole ollut samanlaisen arvostuksen kohteena. Ei, vaikka liikkuminen on yksi keskeisimmistä suomalaista yhteiskuntaa ylläpitävistä ja rakentavista voimista. Tilausta tällaiselle suomalaisen liikunnan tulevaisuusstrategialle siis olisi. Tärkeimmät perustelut ovat taloudellisia ja yhteiskunnallisia.
Tehokkaammalla liikunnan tulevaisuuden ennakoinnilla on mahdollista saada enemmän irti sen tarjoamista mahdollisuuksista sekä liikuntaan ja urheiluun käytetyistä rahallisista satsauksista. Tällä hetkellä suomalainen yhteiskunta satsaa merkittäviä summia rahaa suomalaisten liikuttamiseksi. Systemaattista tutkimusta siitä, kuinka hyvin liikuntaan käytetyt eurot tuottavat toivottuja tuloksia, ei vain valitettavasti ole paljoa tarjolla.
Samalla liikunnan taloudellinen merkitys on vuosi toisensa jälkeen kasvanut. Pelkästään liikuntaan kuuluvan huippu-urheilun tuoma lisäarvo kansantalouksiin lasketaan miljardeissa euroissa. Tämä on kuitenkin vain pieni osa koko liikuntaan satsatusta ja sen kautta käytetystä rahamäärästä.
Liikunnan tulevaisuusstrategiasta hyötyisivät myös muiden alojen päättäjät. Jo nyt monet yleispoliitikotkin tunnustavat sen, että liikuntaa pitäisi satsata enemmän terveyttä ja toimintakykyä ennaltaehkäisevässä ja ylläpitävässä mielessä. Esimerkiksi 2020-luvulla odottavaa diabetespommia meillä olisi mahdollisuus lieventää liikunnan lisäämisellä suomalaisten arjessa. Tämä olisi hyvä ottaa huomioon tulevassa sote- ratkaisussa.
Liikunnan on todettu myös olevan yksi tehokkaimmista välineistä mm. onnistuneen maahanmuuttopolitiikan toteuttamisessa tai nyky-Suomessa yleistyneen syrjäytymisen torjunnassa. Liikunta voisi kuitenkin olla tätäkin enemmän vaikkapa 2020- ja 2030-lukujen Suomessa, jos meillä olisi kattavampi käsitys niistä haasteista ja mahdollisuuksista, joita esimerkiksi lähivuosien tekninen kehitys tarjoavat.
Vuoden alusta toimintansa aloittanut valtion liikuntaneuvoston ennakointijaosto on ottanut tehtäväkseen laatia edellä mainitun tulevaisuusstrategian luomisen. Tulevaisuuden liikuntapolitiikan toimintaympäristön ja agendan analysoinnin ohella strategia sisältää ehdotuksia siitä, mihin suuntaan suomalaista liikuntapolitiikkaa, toimenpiteitä, resursseja olisi ennakointitiedon perusteella järkevintä suunnata. Tavoite on saada strategia valmiiksi hyvissä ajoin ennen 2019 vaaleja.
Samalla ennakointijaosto toivoo näistä tulevaisuusstrategioista tulevan pysyvä perinne, sillä liikunta jos mikä sen ansaitsee. Antamalla liikunnalle sen kaipaama yhteiskunnallinen arvonanto mahdollistetaan se, että liikunta voi palvella entistä enemmän siitä eläviä suomalaisia. Suomi tarvitsee lisää liikuntaa ja kunnianhimoinen tulevaisuusstrategia on siinä keskeinen väline.