KESKI-SUOMEN TALOUS KASVAA HYVÄLTÄ POHJALTA
Kuluneen vuoden aikana me keskisuomalaiset olemme tottuneet lähes pelkästään hyviin uutisiin. Talouskasvumme on ollut ennätysvahvaa. Työttömyys, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömyys, on alentunut rivakasti. Verrattuna vuodentakaiseen tilanteeseen meillä oli elokuussa 4 500 keskisuomalaista työntekijää enemmän.
Ilahduttavaa on myös se, että odotukset kasvun jatkumisesta ovat vahvat. Uusimmassa pk-yrittäjien barometrissa kasvuodotukset olivat korkeimmat Uudellamaalla ja Keski-Suomessa. Myös maakunnan vienti tulee kuluvana vuonna lyömään ennätykset useiden yritysten vahvan tilauskannan ja Äänekoskella käynnistyneen biotuotetehtaan ansiosta.
Lisäpontta koville odotuksille antavat hyvät uutiset muualta Suomesta. Tullin muutama päivä sitten julkaistussa raportissa ulkomaankaupan ennakkotietojen mukaan Suomen vienti kasvoi elokuussa 18 prosenttia viime vuodesta. Erityisen vahvaa viennin kasvu oli euroalueelle, jonne suuntautuva vienti nousi lähes 32 prosenttia viime vuodesta.
Kunnia maakunnan nykyisistä kasvulukemista kuuluu usealle taholle. Tärkein rooli tässä on kuitenkin ollut yrittäjillä. Ilman heidän haluaan ottaa riskiä ja investoida tulevaisuuteen ei nykyinen nousu olisi ollut mahdollista.
Toinen vilpittömän kiitoksen kohde ovat työntekijät, joiden venymiskyky ja -halu on ollut vertaansa vailla muun muassa kilpailukykysopimuksen kautta.
Unohtaa ei pidä myöskään edellisen vaalikauden hallitusten merkitystä maakunnan kasvussa. Kataisen hallituksen päättämä ja Stubbin hallituksen toteuttama yhteisöveron merkittävä alennus nykyiseen 20 prosenttiin oli ratkaisevaa muun muassa myönteisen rakentamispäätöksen tekemiseksi Äänekosken biotuotetehtaasta.
Vastaavasti Stubbin hallituksen toteuttama biotuotetehtaan lupaprosessien nopeutettu käsittely sekä biotuotetehtaan liikenne- ja logistiikkahankkeisiin myönnetyt historiallisen suuret noin 170 miljoonan euron panostukset vahvistivat entisestään maakunnan ja yrittäjien sytyttämää kasvun liekkiä.
Toisaalta tässä tilanteessa suurin poliittinen virhe olisi olettaa nykyisen kasvun olevan täällä pysyvästi. Tyytymiseen, ja siitä aiheutuvaan pitkän ajan hyytymiseen, meillä ei ole varaa.
Töitä niin valtakunnallisesti kuin maakunnassa pitää jatkaa, jotta mahdollisimman moni työtön olisi jatkossa töissä. Nykyistä korkeampi työllisyysaste on perusedellytys sille, että nykyinen hyvinvointiyhteiskunta palveluineen on tarjolla myös tuleville sukupolville.
Valtakunnallisesti kokoomuksen resepti uusien työpaikkojen synnyttämiseksi on välttämättömien rakenteellisten uudistusten toteuttaminen ja vauhdittaminen.
Perhevapaa- ja sote-uudistus, kilpailun lisääminen koko yhteiskunnassa esimerkiksi liikennekaaren ja kauppojen aukiolon vapauttamisen avulla sekä koulutuksen reformit ovat vain muutamia esimerkkejä jo sovituista toimista.
Näiden lisäksi tarvitsemme rohkeita päätöksiä ja toimia meitä vaivaavan kohtaanto-ongelman lieventämiseksi.
Esimerkiksi elokuussa meillä oli yli 40 000 avointa työpaikkaa ja edelleen lähes 300 000 työtöntä. Huomattava osa näistä avoimista työpaikoista olisi mahdollista täyttää nykyistä joustavimmilla työmarkkinoilla.
Keski-Suomessa fokus pitää kääntää maakunnallisiin pullonkauloihin ja vahvuuksiin. Esimerkiksi Keski-Suomen ely-keskuksen listauksessa maakunnan kasvun esteeksi nostettu Kirri–Tikkakoski-hanke on vihdoin saatava liikkeelle, koska hanke on nyt viimein saanut lainvoimaisen tiesuunnitelman.
Henkilökohtaisesti uskon vahvasti, että tämä hanke saadaan käyntiin tämän hallituskauden aikana.
Myös Keski-Suomen liiton hanke Keski-Suomen nostamisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakunnaksi on hyvä esimerkki toimista, joilla vahvaa talouskasvua voidaan edelleen tukea. Metsä-, konepaja ja kyberosaamisen rinnalle aluetaloutta kannattelemaan halutaan myös neljäs pilari.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Kukkula-hankkeeseen ja sen lähistölle toivottavasti toteutuvan Hippos2020-hankkeen synergioihin perustuva kokonaisuus voisi tehdä parhaimmillaan maakunnasta sote- ja hyvinvointipalvelujen edelläkävijän ja luoda satoja uusia työpaikkoja ja uudenlaista yrittäjyyttä. Osaamisesta hanke ei jää kiinni, sillä mukana ovat niin Jyväskylän yliopiston kuin ammattikorkeakoulunkin parhaat voimat.
Keski-Suomen talous siis kasvaa nyt hyvältä pohjalta. Meidän päättäjien tehtävä on varmistaa se, että se myös jatkuu tulevina kuukausina ja vuosina.