ESTEETTÖMYYTTÄ TEHOKKAAMMIN KOHDENTAEN

Invalidiliiton järjestöjohtaja Anssi Kemppi kirjoitti (KSML 25.1.) minulle vastauksena tekstin, jossa hän pyrki perustelemaan, ettei rakentamisen nykyisissä esteettömyysvaatimuksissa oikeastaan ole kevennettävää. Alkuun täytyy todeta, että Kemppi tekee liian pitkälle vietyjä kärjistyksiä ja laittaa nimiini vaatimuksia, joita en ole esittänyt. Muutama argumentti Kempin tekstistä on syytä ottaa vakavaan tarkasteluun. Osan asuntotuotannosta on syytä nyt ja tulevaisuudessakin olla esteetöntä, ja yksi hyvä peruste tälle on ikääntyvän väestönosan kasvavat tarpeet.

Mutta emme me tästä olekaan eri mieltä. Siitä sen sijaan ilmeisesti olemme, tarvitseeko esimerkiksi pieniin sinkkuasuntoihin rakentaa aina niin suuri kylpyhuone, että siellä mahtuu ajamaan sähköpyörätuolilla. Mielestäni ei tarvitse, ainakaan kaikkiin.

Nykyään asuinhuoneistossa on oltava huoneistoalaa vähintään 20 neliömetriä. Tämän kokoisesta asunnosta pyörätuoli-wc vie jo melkoisen osan. Kun tulevaisuudessa tästä alarajasta mahdollisesti luovutaan ja tuota pienempiäkin asuntoja saa alkaa tehdä, ei pyörätuolin kääntymisympyrän vetävä wc ole enää mielekäs vaatimus. Erityisesti senioriväestöä ajatellen myös erilaisten asumisvaihtoehtojen laajempi mahdollistaminen auttaa vastaamaan lisääntyviin tarpeisiin. Ei ole järkevää ylläpitää jyrkkää joko-tai-asetelmaa oman kodin ja laitosasumisen välillä, vaan niitä täydentämään tarvitaan myös yhteisöasumista esimerkiksi varttuneiden asumisoikeusyhdistys JASO ry:n tapaan. Tämän lisäksi nopeasti kehittyvä teknologia auttaa vahvistamaan ikääntyvien ja muiden liikkumisessa apua tarvitsevien pärjäämistä kotona nykyistä pidempään.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja kaupungistumisen myötä myös muissa kasvukeskuksissa suurin pula on nimenomaan pienistä asunnoista. Niitä on rakennettava yhä enemmän. Yksi tapa tavoitteen saavuttamiseksi on kustannuksia nostavien ja pinta-alaa epätarkoituksenmukaisesti vievien vaatimusten keventäminen. Esteettömyysvaatimusten täyttämisestä aiheutuvista lisäkustannuksista on esitetty monenlaisia arvioita. HOAS:n toimitusjohtaja Martti Tarhio on esittänyt laskelman (HS 5.10. 2014), että pienempien kylpyhuoneiden salliminen laskisi kustannuksia noin seitsemällä prosentilla.

Sääntelyn keventämisellä ja purkamisella tavoitellaan monia myönteisiä asioita. Talouskasvun ja työllisyyden tukeminen on vain yksi tavoite. Toinen on mahdollisuuksien laajentaminen paikallisesti ja kuhunkin tapaukseen soveltuville ratkaisuille. Näin on oltava myös rakentamisessa. Esteetöntä rakentamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Mutta vaatimukset voidaan kohdentaa nykyistä paremmin todelliseen tarpeeseen. Ihmiset vaihtavat asuntoa elämäntilanteen muuttuessa. Se on ihan normaalia ja kuuluu elämään.

Suomessa asuminen on rakentamiseen liittyvistä normeista sekä toisaalta veroista johtuen hyvin kallista, ja hinnan maksaa tietenkin asukas. Kustannuksia nostaa moni muukin asia kuin esteettömyysvaatimukset. Mikään niistäkään ei kuitenkaan ole automaattisesti ulkona tarkastelusta. Normien purkamisella mahdollistetaan kustannusten alentaminen, jotta nykyistä useammalla suomalaisella olisi mahdollisuus muuttaa töiden perässä, päästä kiinni ensimmäiseen omaan asuntoon tai saada omia tarpeita vastaava opiskelija-asunto.

Myös esteetöntä asuntokantaa tarvitaan, mutta kaikkien asuntojen ei tarvitse täyttää kaikkein tiukimpia esteettömyysvaatimuksia.