BUSSILIIKENTEEN KEHITTÄMINEN VAATII JOUKKUEPELAAMISTA

Epäluuloa, keskinäistä syyttelyä, väitteitä salailusta ja puheita uhkailusta. Kyseessä ei ole ote vanhasta Kummisetä –elokuvasta vaan kotimaisen joukkoliikenteen, erityisesti bussiliikenteen kehittämisen ympärillä vellovasta keskustelusta. Fiktiivisten gangsterien sijasta asialla ovat olleet bussialan toimijat yhdessä liikenneministeri Kyllösen kanssa.

Pohjimmiltaan kaikkien asianosaisten käyttäytymisen taustalla ovat vilpittömät tarkoitukset kotimaisen bussiliikenteen tulevaisuuden turvaamiseksi. EU:n palvelusopimusasetus ja siihen perustuva uusi joukkoliikennelaki on ajanut koko kotimaisen bussiliikenteen uuden ristiriitaisen tilanteen eteen.

Ministerin tavoitteena on ollut pitää kiinni hallitusohjelmassa sovitusta joukkoliikennejärjestelmän uudistuksesta.  Linja-autoliitto ja Matkahuolto ovat puolestaan olleet oikeutetusti huolissaan omien yritystensä toimintaedellytysten turvaamisesta.

Samaan aikaan kaikki ovat korostaneet haluaan tehdä yhteistyötä, kunhan muutkin asianosaiset voisivat olla käyttäytymisessään yhtä valistuneita. Käytännössä mitään ei kuitenkaan tapahdu, kun epäluulo toista osapuolta kohtaan on liian suurta. Luottamus voidaan helposti menettää toista parjaamalla.

Umpikujasta ulospääseminen ei ole koskaan helppoa. Se edellyttää erityisesti omien virheiden tunnustamista ja aitoa vastaan tulemisen halua.

Nyt olisi kuitenkin korkea aika siirtyä yhteistyön tekemisessä puheista konkreettisiin tekoihin.  Esimerkiksi hallitusohjelmassa sovitun Piletti – matkalippujärjestelmän kehittämisessä olisi mielestäni selvä nykytoimijoiden välisen tiiviin yhteistyön paikka. Tilanteen korjaamiseksi tulee nyt sekä ministerin että linja-autoalan toimia aktiivisesti.

Tiiviimpää yhteistyötä kaivattaisiin myös senkin takia, että tuleva joukkoliikenteen muutos koskee käytännössä jokaista Suomen kuntaa ja merkittävää osaa kuntalaisista.  Kuntien valmiuksista ottaa uudistuksen myötä syntyvät uudet joukkoliikenteen vastuut ja tehtävät vastaan ei välttämättä ole vielä kunnolla huolehdittu.

Muutoksen vauhdittamiseksi avoin keskusteluilmapiiri valtion, bussiyrittäjien ja kuntien välillä on kriittisen tärkeä. Pelkkänä valtion ja kuntien välisenä harjoituksena hanketta ei voi toteuttaa. Samassa yhteydessä myös bussiyhtiöiden perusteltuihin huoliin tulisi suhtautua asiallisesti.

Aika ajoin suomalaista politiikkaa on syytetty tylsyydestä. Mallia asioiden hoitamiseen onkin kehotettu otettavan meitä temperamenttisimmista maista. Toisaalta, Suomen vahvuus on aina ollut halu sopia vaikeatkin asiat.

Olisi suotavaa, että tästä arvokkaasta perinteestä pidettäisiin kiinni myös tässä tapauksessa. Joukkoliikenteen toteuttaminen, suunnittelu ja kehittäminen jos mikä vaatii hyvällä kaikilta asianosaisilta hyvää joukkuepelaamista.