TOTTA JA TARUA JYVÄSKYLÄN LUKIOVERKKOUUDISTUKSESTA
Jyväskylän lukioverkkoselvityksessä eletään kohta ratkaisun hetkiä. Toukokuussa julkaistuihin eri selvityksen vaihtoehtoihin ja koko lukiouudistuksen tavoitteisiin on saatu kiitettävästi palautetta monilta tahoilta.
Julkisuudessa uudistuksesta tehdyissä jutuissa on nostettu esiin kolmea asiaa: oppilaiden kuuleminen uudistuksissa, tulevien opiskelijoiden asema isoimmissa lukiokokonaisuuksia sekä Lyseon kohtalo.
Lukioverkkouudistuksessa avoimuus on ollut toiminnan lähtökohta. Selvityksen aikana niin virkamiesten kuin poliittisten päättäjien ovet ovat olleet auki kaikille lukioasioista kiinnostuneille. Julkisesti annettujen palautteiden ohella opiskelijoita ja muita lukioissa työskenteleviä ryhmiä ja henkilöitä on kannustettu kertomaan omia näkemyksiään tehdyistä suunnitelmista. Tämä matalan kynnyksen malli on tuottanut haluttuja tuloksia, joiden avulla uudistuksen valmisteluja on voitu viedä monissa kysymyksissä parempaan suuntaan.
Myös puhuttaessa oppilaiden asemasta isoimmissa lukioissa, huoli on otettu huomioon jatkovalmisteluissa. Uusimpien suunnitelmien mukaan uusien isompien lukioiden oppilashuoltoon on saatava lisää resursseja. Lopullinen poliittinen päätös asiasta vielä puuttuu, mutta se varmasti saadaan tämän tärkeän asian taakse.
Paljon puhuttaneessa Lyseon asiassa kynnyskysymys on raha. Kukaan meistä ei kiistä Lyseon sivistyksellistä ja kulttuurihistoriallista merkitystä Jyväskylälle ja siksi Lyseon toiminnan jatkaminen, muodossa tai toisessa, on meidän kaikkien etumme.
Tehtyjen selvitysten perusteella Lyseon toiminnan jatkaminen nykyisessä paikassa, edellyttäisi laajaa, perusteellista ja kallista remonttia. Sopivan ratkaisun löytäminen tässä kysymyksessä on varmasti niin koulutuskuntayhtymän kuin Jyväskylän kaupungin intressissä.
Jyväskylän lukiouudistuksen tärkein tavoite on taata jatkossakin laadukas koulutus tulevaisuuden lukiolaisille. Lähtökohdat uudistukselle ovat kaikkea muuta kuin helpot. Koulutukseen käytettäviin resursseihin ei ole luvassa merkittäviä lisäyksiä, ja samaan hengenvetoon lukioiden kuluttamiin menoihin ei ole tulossa vähennyksiä.
On siis selvää, että pidemmän päälle nykyisellä lukio- ja talousrakenteella emme voi jatkaa. Joistakin lukioista joudumme luopumaan, jotta voimme pitää talouden tasapainossa ja lukiokoulutuksemme riittävän laadukkaana ja oppilaille mielekkäänä.
Lukioverkkoamme uudistettaessa meidän tulee tehdä myös arvovalintaa siitä, mihin lukiokoulutukseen varatut rahat ja resurssit tulee käyttää. Voimme käyttää ne nykyisen lukioiden seinien ylläpitämiseen, mutta samalla meidän olisi tingittävä keskiössä olevan oppilaan resursseista. Toinen vaihtoehto on panostaa seinien sijasta opetukseen, oppilaisiin ja tulevaisuuteen.