PANOSTAMINEN YRITTÄJYYTEEN ON KESTÄVINTÄ HYVINVOINTIPOLITIIKKAA

Suomalaista poliittista keskustelua on viimeaikoina hallinnut huoli nykyisen hyvinvointijärjestelmän kestävyydestä mm. suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Keskustelujen näkyvin kiista on liittynyt kysymykseen eläkeiän nostosta toistaiseksi laihoin tuloksin. Yleisesti ottaen eläkeiän nostamisen on odotettu nopeasti tuovan uutta liikkumatilaa valtion ja kuntien kassaan. Kiistelyn pitkittyminen tässä asiassa ei ole ollut kenenkään intressiryhmän etu, vähiten tulevista eläkkeistään epävarmojen kansalaisten.

Toisaalta hyvinvointipoliittisessa keskustelussa tulisi eläkeikään liittyvien nopeitten poliittisten päätösten ohella pohtia keinoja pitkäkestoisen hyvinvoinnin edellytysten vahvistamiseksi. Käytännössä vastauksia tulisi hakea kahteen keskeiseen kysymykseen: Miten saamme nykyistä useamman mukaan pysyvästi työmarkkinoille sekä miten saamme nykyisen korkean koulutustason ja osaamisen muutettua nykyistä paremmin taloudelliseksi ja sosiaaliseksi hyvinvoinniksi?

Kattavin vastaus näihin kysymyksiin on panostus yrittäjyyteen ja yrittäjyyden tekeminen nykyistä varteenotettavammaksi vaihtoehdoksi kansalaisten työn ja toimeentulon lähteenä. Vain yrittäjien lukumäärää lisäämällä sekä yrittäjyyden toiminta-alaa laajentamalla voidaan parantaa pysyvästi työllisyysastetta, laajentaa hyvinvointipolitiikan vaatimaa veropohjaa sekä lisätä kansantalouden vakautta vaikkapa nykyisen kaltaisen globaalin talouskriisin olosuhteissa.

Erityisesti uusien pienten ja keskisuurten yritysten lukumäärän lisääminen tulisi olla tulevan talouspolitiikan keskeisin tavoite perinteisen työttömyyden torjunnan rinnalla. Erityisesti yritystoimintaan liittyvää byrokratiaa on edelleen yksinkertaistettava sekä yritystoiminnan käynnistämiseen, yritysten kansainvälistymiseen ja yritysten sukupolvenvaihdoksiin varattuja resursseja tulee lisätä.

Perinteisten metsä-, metalli- ja konepajateollisuuden ohella uusien yrittäjien ja yrityskonseptien luomiselle koulutuksen, tutkimuksen sekä sosiaalisen median alalla olisivat erittäin tervetulleita. Pitemmän päälle juuri näille aloille kerääntyneen osaamisen ja kokemuksen muuntaminen konkreettisiksi työpaikoiksi, vero-euroiksi ja kansainväliseksi kilpailukyvyksi ratkaisevat nykyisen hyvinvointimallimme tulevaisuuden.