ON AIKA UUDISTUA ROHKEASTI
Äänestämme tässä kuussa historiallisissa kuntavaaleissa. Päätämme vaaleissa, mihin suuntaan Suomea tulevaisuudessa viedään, ja millä tavalla kuntarakennetta ja kuntien tuottamia peruspalveluita kehitetään.
Uuteen valtuustokauteen lähdetään jo nyt monella paikkakunnalla varsin vaikeasta tilanteesta. Lisäksi lähiaikoina kuntien ja valtion on yhdessä löydettävä ratkaisut muuttuvan väestörakenteen tuomiin haasteisiin ja uuteen talouskasvuun. Uusille päättäjille on siis tarjolla kipeitä päätöksiä ja vastuunkantoa.
Hallitus on pyrkinyt toimillaan helpottamaan tulevien valtuutettujen asemaa ottamalla tulevaisuuden haasteet vakavasti. Tärkein yksittäinen tulevaisuuteen tähtäävä toimi on ollut kunta- ja palvelurakenneuudistus, jonka on arvioitu luovan Suomeen nykyistä elinvoimaisempia kuntia. Hallituksen kuntauudistuksen tiukka aikataulu on perusteltua. Uusien rakenteiden ja palveluntuotantomallien tulee olla valmiina ennen kuin niitä todella tarvitaan 2020-luvun alussa.
Perusteet linjalle ovat olleet selkeät. Kunnilla ei ole ollut viime aikoina riittävästi resursseja paikkakuntansa elinkeinoelämän kehittämiseen ja peruspalveluiden tuottamiseen. Sen takia Suomea on juuri nyt uudistettava.
Monet kuntauudistuksen kriitikot ovat käyttäneet uutta Jyväskylää varoittavana esimerkkinä hallituksen linjan turmiollisuudesta. Kriitikot ovat toki oikeassa Jyväskylän ensimmäisten vuosien huonoista tuloksista. Kaupungin taloustilanne on kärjistynyt äärimmäisen tukalaksi. Sen sijaan kriitikot ovat hakoteillä syyttäessään tapahtuneesta vain uuden kunnan kokoa. Kyse on ollut ennemminkin uuden kunnan ja sen hallinnon mukanaan tuomista kasvukivuista. Ison muutoksen läpivienti ottaa aina oman aikansa.
Jyväskyläläisten onneksi olemme menossa hiljalleen oikeaan suuntaan. Pyrkimys valtuustosopimukseen oli hyvä alku tosiasioiden tunnustamiseksi. Tärkeintä olisikin kääntää viime vaalikaudella koetut vaikeudet voimavaraksi ja korjata havaitut epäkohdat. Neljän vuoden jälkeen olisi jo aika katsoa, mihin vahvempiin hartioihin nojaava Jyväskylä oikeasti pystyy.
Kaupungissa kaivattaisiin nykyistä ennakkoluulottomampaa, omiin vahvuuksiin satsaavaa elinkeinopolitiikkaa. Tieto- ja viestintäteknologia-alan ohella liikunta- ja hyvinvointiala sekä palvelut tulisi Jyväskylässä nähdä uusina kasvualoina. Opetuksen kansainvälisessä viennissä Jyväskylä on jo nyt valtakunnan huippua.
Myös Jyväskylään suuntaavista opiskelijoista tulisi yhä useampi saada hyödyntämään osaamistaan nimenomaan tämän seutukunnan hyväksi. Tehokkaimmin kaupungin talous saadaan oikealle uralle synnyttämällä Jyvässeudulle uutta yrittäjyyttä ja työpaikkoja.
Tämän lisäksi meidän tulisi ottaa rohkeita askeleita avoimuuden lisäämiseksi julkisten palvelujen tuottamisessa niin Jyväskylässä kuin koko Suomessa. Hyvin toimineen palvelusetelijärjestelmän rinnalle voisimme harkita myös Ruotsissa hyvin toiminutta palvelualoitteen käyttöönottoa.
On myös tärkeää panostaa kuntien hankinta- ja kilpailutustoimien avoimuuteen ja osaamiseen. Oikein mitoitettuina ja avoimesti toteutettuna yksityiselle ja kolmannelle sektorille avoimempi palvelutuotanto auttaa meitä vastaamaan mittavaan palveluhaasteeseen.
On aika uudistua rohkeasti.